Walt Disneyn uusi live-elokuva, Maija Poppasen paluu, tulee elokuvateattereihin 25. joulukuuta 2018. Siinäkin on karhuntassun jälki, sillä Marcus Bäckman on ohjannut elokuvan suomenkielisen version dialogin ja laulut.
”Voin varauksetta suositella elokuvaa kaikille – suomeksi tai englanniksi. Tunteella ja taidolla tehty koskettava vanhan ajan satumusikaali. Suomalaisena Poppasen äänenä loistava Maria Ylipää”, Marcus kertoo.
Nyt vaan kaikki kokeilemaan 1890-luvun makaronireseptejä. Ne on napattu sukuseuramme viime kesäiseltä retkeltä Killinkosken tehdasmuseoon. Suomen Makaroonitehtaan (Finska Makaroni Fabriken) perustanut tehtailija Petter Gustaf Holm oli naimisissa Johan Adolf (Jobben) Bährin tyttären, Evelinan kanssa.
Keitettyjä makarooneja. Makaroonit keitetään suolaisessa vedessä pehmeiksi ja päälle sirotellaan runsaasti voissa paistettua, jauhettua leipää.
Keitettyjä makarooneja lihaliemen kanssa. Pillimakarooneja keitetään, kaadetaan sihvilälle jäähtymään ja leikataan poikkiteloin niin pieniksi paloiksi, että joka palanen muodostaa neliön. Keitetään sitten valmiiksi lihaliemessä voin kanssa. Viimeksi pannaan sekaan rouhittua parmesaani- tahi muuta kirpeänmakuista juustoa. Ell’ei juusto tahdo sekaantua makarooneihin niin ovat makaroonit liian kovat ja tarvitsevat vielä kiehua pari minuuttia. Keitettäessä hämmennetään ahkerasti. – Tarjotaan lisänä liharuokiin, yhteydessä potaatien ja herneitten kanssa.
Keitettyjä makarooneja maidon kanssa valmistetaan samalla tavalla kuin edellinenkin ruokalaji, silla eroituksella, että lihaliemen verosta käytetään maitoa.
Makarooniputinkia. 200 grammaan makarooneja tahi vermisellejä keitetään noin 1:dessä litrassa maitoa sakeanlaiseksi puuroksi. Kun keitos on saanut seisoa jäähtymässä vähintään ¼ tuntia, hämmennetään siihen 2 munakeltuaista ja lopuksi kaadetaan varovasti päälle vaahdoksi vispilöity valkuainen, jonka jälkeen sitä voidellussa vormussa paistetaan noin tunnin aikaa kohtalaisen kuumassa uunissa. Mausteeksi sopii panna sekaan hienoksi iskeltyä mantelia tahi ’runnittua’ kirpeää juustoa.
Makaroonit voidaan myöskin keittää lihaliemessä tahi suolaisessa (eikä sokeroidussa) vedessä ja sitte paistaa kuin edellinen ruokalaji, jonka jälkeen niitä tarjotaan lisäruokana juurikkaihin, keitettyihin vihanneksiin tahi liharuokiin.
Makarooniputinkia omenain kanssa valmistetaan kuin edellinen sillä eroituksella, että paistilaatikkoon ladotaan viipaleiksi leikeltyjä omenoita tahi omenahilloa vuoroin makaroonien kanssa. – Omenain verosta voidaan tietysti käyttää muunkinlaisia hedelmiä tahi marjoja.
Lihalientä makaroonien, vermisellien tahi tähtiryynien kanssa. Makaroonit, vermisellit tahi tähtiryynit keitetään suolaisessa vedessä tahi lihaliemessä. Pannaan, kun ovat pehminneet, kiehuvaan lihaliemeen ja kannetaan heti ruokapöytään.
Vermiselliräikösiä. 125 gr. vermisellejä tahi tähtiryynejä keitetään suolaisessa vedessä pahmeiksi ja veden annetaan valua pois. 2 vispilöityä munaa hämmennetään sekaan ja sitten paistetaan taikinasta räikösiä (lättyjä).
PEKKA ERVAMAA (ABB_adF_B) on elokuvaaja, valokuvaaja ja media-alan opettaja. Katso lisää tästä linkistä:
http://www.flickr.com/photos/pekkaervamaa
TUOMAS ERVAMAA (ABB_adF_BB) on taiteen maisteri ja lasimuotoilija, joka on pitänyt useita näyttelyitä Helsingissä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin useissa maissa. Katso lisää tästä linkistä:
http://www.finnishdesigners.fi/portfolio/tuomas.ervamaa
Tuomaksen ja Pekan teoksista kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä: pekkaervamaa(at)gmail.com
Isäni Antamo Vaajakallion (ABB_IG) perisuomalainen sianlihakastike maistuu pakkaspäivänä. Hänen äitisä Liina-mamma oli kuollut jo isän ollessa pieni poika, mutta äidin tekemä ruoka jättää lähtemättömään muistijäljen. Isä sanoikin usein kaipaavansa Liina-mamman ruokien konstailematonta, yksinkertaista makua. Näissä oli tavallisesti mausteena vain suola ja pippuri, kuten tässä yhdessä isän bravuureista, possukastikkeessa, jonka minä tulen muistamaan koko ikäni.
Isäni käytti possukastikkeeseen sian ”raitalihaa” eli ohuita kylkisiivuja. Ne ja sipulin hän pilkkoi pieteetillä pieniksi ja paistoin rautapannulla rapeaksi. Kastikkeen isä teki lisäämällä pannulle pari ruokalusikkaa vehnäjauhoja ruskistumaan, tilkan vettä sekä ruokakermaa, suolaa ja ripauksen valkopipuria.
Koska ranskalaisessa keittokirjassa, jota isä mielellään tutki, käskettiin yleensä ”keittää kastike puoleen”, sitä oli aina niukasti tarjolla. Mutta mahdotonta kuinka hyvää se oli. Isä tarjosi sitä minulle ja kuopukselleni, kun joskus 1980-luvulla hetken kotiäitinä ollessani kävin heillä siivoamassa kerran viikossa. Isä oli tuolloin jo eläkkeellä, mutta äiti vielä kiivaasti töissä.
Paula Virmasalo
dav
Aineosat:
200 voita/leivontamargariinia
200g sokeria
4 kananmunaa
200 g jauhoja
2 tl leivinjauhetta
Kostutus:
1 sitruuna
1 appelsiini
125 g sokeria
Valimistusohje:
1. Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi
2. Lisää kananmunat yksitellen
3. Lisää jauholeivinjauheseos
4. Paista noin 200 asteessa kunnes kypsä ( noin 40 minuuttia)
5. Pese hedelmät ja raasta kuori, purista sitten hedelmistä mehu
6. Sekoita keskenään kuoriraaste, hedelmämehu ja sokeri
7. Kuumita seos
8. Kumos kakku ja pese vuoka
9. Laita kakku takaisin vuokaan ja kaada kuuma kostutusliemi kakulle.
Kakun höysteenä voi tarjota kermavaahtoa ja nyt vain kahvia juomaan.
Tämän herkullisen kakkureseptin lähetti Marketta Koivisto (AEA_JBc)
Puheenjohtajamme Irina Baehr-Alexandrowsky valittiin jo kolmannelle kaudelle Sukuseurojen Keskusliiton puheenjohtajaksi. Irina on ensimmäinen nainen vuonna 1979 perustetun liiton johdossa.
Kiitos Irina, kun jaksat väsymättä työskennellä paitsi oman sukuseurasi, myös sukuseurojen yhteisen edun ja toiminnan turvaamisen hyväksi.
Sukuseurojen Keskusliitto ry on sukuyhteisöjen valtakunnallinen keskusjärjestö, joka tuo sukuyhteisöt ja -harrastajat yhteen. Sen tärkein tehtävä on tukea jäsenseurojensa toimintaa ja hoitaa edunvalvontaa. Keskusliitolla on 110 jäsenseuraa ja lähes 1000 kannattajajäsentä. Jäsenseuroissa on yhteensä noin 30 000 henkilöjäsentä.
Keskusliitto toimii yhteistyössä kaikkien sukuharrastusyhteisöjen kanssa ja kertoo sukuyhteisöjen toiminnasta, sukututkimuksesta ja niiden tavoitteista kaikille kiinnostuneille tahoille. Keskusliitto julkaisee Sukuviesti-lehteä ja tuottaa sukuseurojen ja harrastajien käyttöön kirjallista materiaalia, kuten alan oppi- ja käsikirjoja.
Kuusi ja Kataja kamariooppera 19.1.- 20.1.2018 Tyrvään pappilassa. Libretto ja sävellys Veli-Pekka Bäckman.
Nyt on jo 6 sukulaista ilmoittautunut ensi-iltaan perjantaina 19.1.2018. Menemme yhdessä kuuntelemaan Veli-Pekan säveltämää musiikkia Tyrvään pappilan viereiseen seurakuntasaliin ja sen jälkeen syömään buffetillallista Tyrvään pappilaan.
Buffetillallisen yhteydessä pienoiskonsertti, jossa Markus Bäckman tulkitsee Edvin Piiran runoja Veli-Pekka Bäckmanin pianosäestyksellä.
Jos vielä olet kiinnostunut, soita minulle
puh. 040 5266672.
Tilaisuus alkaa klo 19:00. Itse kamariooppera kestää 45 minuuttia, jonka jälkeen buffet-illallinen Tyrvään Pappilassa. Illallisen aikana Markus Bäckman laulaa laulusarjan Oodi vuodenajalle, runot Edvin Piira, säveltäjä Veli-Pekka Bäckman.
Lippujen hinnat: kamariooppera 25 euroa/ henkilö. Koko paketti: kamariooppera, buffet-illallinen + pienoiskonsertti 65 euroa/ henkilö.
Lipunmyynti: www.tyrvaanpappila.fi
Teos- ja tekijäesittelyt: www.virtamies.fi
P.S. Toinen esitys on lauantaina 20.1.2018. Ohjelma on molempina iltoina sama.
Ilmoita kiinnostuksestasi osallistua sähköpostiini irina.baehr(at)gmail.com
Puheenjohtajamme Irina Ruoka-Kalevalan julkistustiliasuudessa Helsingin Ritarihuoneella.
Näin runoiltiin Ruoka-Kalevalan julkistustilaisuuden kutsussa. S-ryhmä, Marttaliitto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ovat tehneet yhdessä suuren keräystyön, joka alkoi vuonna 2016 ja jatkuu edelleen. Työn tuloksena suomalaista ruokakulttuuria ja makumuistoja on ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa koottu yksien kansien väliin – Ruoka-Kalevalaksi. Kirja julkaistiin tänään perjantaina 6.102017 Ritarihuoneella.
Voisiko lapsuusmuistoille rakentuva sukuteos inspiroida meidätkin uuden sukukirjan suunnitteluun? kysyy ylläpitäjä.
Kirja Sukupolven äänet julkistetaan Turun kirjamessuilla 8.10.2017. Julkistamisen jälkeen käydään paneelikeskustelu, jossa keskustellaan paitsi teoksen sisällöstä myös lapsuus- ja nuoruusmuistoista sukukirjan keskeisimpänä lähteenä.
Lapsuuden muistot rakentuvat mieliin painuneista yksityiskohdista; arkisista tapahtumista ja juhlan tunnusta, tuoksuista, mauista ja äänistä. Jokainen muistaa lapsuuden kodin, koulun ja lähiympäristön paikat sekä ihmiset omalla tavallaan. Nämä muistot rakentavat identiteettiä, ymmärrystä itsestä ja muista. Sukupolvien äänet -kirja vie lukijansa Lempiäisten sukuseuran jäsenten lapsuuteen 1920-luvulta nykyhetkeen.
Teoksessa käsitellään Suomen historian suuria murrosvaiheita lapsen silmin. Esille nousevat sota-ajan muistot ja työteliään jälleenrakentamisen aika, mutta myös elintason nousun myötä yleistyvät lomanviettoon ja matkailuun liittyvät muistot. Kirjan kautta voi tutustua suvun jäsenten lapsuuden merkityksellisiin paikkoihin, päästä mukaan eri aikojen hauskimpiin leikkeihin ja hahmottaa koulunkäynnissä tapahtuneita muutoksia.
Teos on Turun yliopiston kansatieteen ja Lempiäisten sukuseuran yhteistyöhankkeen tulos ja se perustuu vuosina 2014–2017 tehtyyn, suvun jäseniä osallistaneeseen tutkimusprojektiin. Lempiäisten suvun jäsenten lapsuus- ja nuoruusmuistoja avataan kansatieteellisen tutkimuksen näkökulmasta muun muassa kulttuuriperinnön käsitteen avulla ja visuaalisen muistamisen keinoja tarkastelemalla.
Julkistamistilaisuus ja paneelikeskustelu
su 8.10.2017 klo 15.00-15.20
Turun kirjamessut, Eino-tila 2 krs.
Keskustelemassa: professori Helena Ruotsala, yliopisto-opettaja Maija Mäki, kansatieteen opiskelija Eija Schwartz sekä Lempiäisten sukuseurasta Jorma Lempiäinen. Juontaja: Kari Virtanen, Lempiäisten sukuseuran puheenjohtaja.
Sukupolvien äänet. Lempiäisten sukuseuran jäsenten lapsuus- ja nuoruusmuistoja. Toim. Niina Koskihaara ja Maija Mäki Kansatiede, Turun yliopisto ja Lempiäisten sukuseura ry Scripta Aboensia 5 Juvenes Print, Suomen Yliopistopaino Oy, Turku 2017, 251 s. ISBN 978-951-29-6904-3
ISSN 1457-5469 Kirjan hinta on messutarjouksena 32 € (norm. 38 €) ja sitä myy Lempiäisten sukuseura, www.lempiaistensukuseura.fi
Lisätietoja:
Professori Helena Ruotsala, Kansatiede, Turun yliopisto
helruo@utu.fi / p. 040 7325489
Yliopisto-opettaja Maija Mäki, Kansatiede, Turun yliopisto
maija.j.maki@utu.fi / p. 050 3797471
Kari Virtanen, Lempiäisten sukuseura ry, puheenjohtaja
kari.virtanen(at)iki.fi / p. 040 5707873
Tänä viikonloppuna 7.-8.10.2017 tarjoaa paljon mielenkiintoista Kuulutko Sukuuni -tapahtuma, joka on Suomen suurin sukututkimus- ja sukuseuraväen kohtaamispaikka. Tilaisuuden järjesstää Vantaan Seudun Sukututkijaat nyt jo kahdeksannentoista kerran.
Tapahtuman avaa puheenjohtajamme, Sukuseurojen Keskusliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Irina Baehr-Alexandrowsky.
Tarjolla mm. kolme mielenkiintoista yleisöluentoa kumpanakin tapahtumapäivänä, tietoiskuja sukututkimuksen aloittamisesta, sukuseuran perustamisesta, geneettisen sukututkimuksen perusteista, ym.
Näyttelyosastoilla on sukututkijoita, sukuja ja sukuseuroja sekä sukututkimusharrastusta tukevia yhteistyökumppaneita eri puolilta Suomea.
Lue lisää täältä Vantaan Seudun Sukututkijoiden sivulta
Ohjelma
Vantaan ammattiopisto Varian Hiekkaharjun toimipisteessä, Tennistie 1, 01370 Vantaa (lähellä Hiekkaharjun rautatieasemaa)
Lauantai 7.10.2017
Klo 10.00 Näyttelyosastot avautuvat
Klo 10.00 Juhlasali
Tervehdyssanat
Vantaan Seudun Sukututkijat ry:n puheenjohtaja Ari Vesalainen
Tapahtuman avaus
Sukuseurojen Keskusliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Irina Baehr-Alexandrowsky
Klo 10.45-11.45 Juhlasali: LUENTO
Sotilaskantakortit
Vantaan Seudun Sukututkijat ry:n puheenjohtaja Ari Vesalainen
Klo 12.00 Sukugalleria
Karjalaisten sukuyhteisöjen liitto ry:n vuosikokous
Klo 12.00-13.00 Juhlasali: LUENTO
Sotapolku.fi
Tuottaja , Napafilms Liisa Karpo
Klo 13.15-14.15 Juhlasali, LUENTO
Sodissa kaatuneet ja kadonneet
Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen puheenjohtaja, eversti evp. Pertti Suominen
14.30-15.15 Auditorio: TIETOISKU
Avioliittoasiakirjat kirkonarkistoissa
SSHY:n ohjelmaa, dosentti, toiminnanjohtaja Kari-Matti Piilahti
Klo 15.00 Sukugalleria
Sukuseurojen Keskusliitto SSK ry:n syyskokous
Klo 15.30-16.15 Kokousluokka 7, pohjakerros, TIETOISKU
Kuinka aloitan sukututkimuksen Informaatikko Maija Parviainen
Klo 17.00 Tapahtuma ja näyttelyosastot suljetaan
Sunnuntai 8.10.2017
Klo 10.00 Näyttelyosastot avautuvat
Klo 10.15-11.15 Juhlasali, LUENTO
Kuolo ja nälkävuodet
dosentti, toiminnanjohtaja Kari-Matti Piilahti
Klo 11.30-12.20 Auditorio: TIETOISKU
Kuinka aloitan sukututkimuksen Informaatikko Maija Parviainen
Klo 12.30-13.30 Juhlasali, LUENTO
Itsenäisyyssenaatti 1917-1918
FT, historiantutkija Kaarina Reenkola
Klo 14.00-14.50 Sukugalleria: TIETOISKU
Sukuseura toimivaksi
Sukuseurojen Keskusliiton pääsihteeri Eine Kuismin
Klo 14.30-15.30 Juhlasali, LUENTO
Geneettisen sukututkimuksen perusteita.
FT Marja Pirttivaara
Klo 16.00 Tapahtuma päättyy – ovet suljetaan ja osastojen purku alkaa
(Pidätämme oikeuden ohjelmanmuutoksiin)
SSHY – SUOMEN SUKUHISTORILLINEN YHDISTYS
Kuulutko sukuuni -tapahtumassa
SSHY:n infopiste avoinna yleisölle la 7.10. klo 10-17 ja su 8.10. klo 10-16.
Toiminnan esittelyn ohella mahdollisuus tutustua alkuperäiskuvausten tekoon.
Yhdistyksen kotisivu: http://www.sukuhistoria.fi/
SSHY:n ohjelma
Lauantai 7.10.2017
12.00-13.00 Jäsentapaaminen (Auditorio)
Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Sami Lehtonen ja toiminnanjohtaja Kari-Matti Piilahti kertovat SSHY:n tapahtumista ja tulevasta toiminnasta. Tulepa mukaan ja tapaamaan muita jäseniämme!
13.00-13.30 Lounastauko
13.30-14.15 Opastusta alkuperäiskuvauksiin (Auditorio)
Tervetuloa tutustumaan originaalimateriaalin kuvaukseen kokeneiden jäsentemme johdolla. Kuvauskalusto on esillä yhdistyksen toimipisteessä. Tilaisuus on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille
14.30-15.15 Avioliittoasiakirjat kirkonarkistossa (Auditorio)
Kari-Matti Piilahti esittelee kirkonarkistoista löytyviä avioelämästä kertovia asiakirjoja. Tilaisuus on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille.
Lämpimästi tervetuloa!
