Uutiset

Kesäretki elävöitti suvun historiaa

Bähr-Bär-Baehr -suku Suomessa eli kotoisesti Siniseen Kirjaan on listattu isäni suvun historiaa tanskalaisesta esi-isästämme Johan Christian Bæhristä (1765 – 1811, A) alkaen. Olin siis lukenut hänen pojanpoikansa, Alavuuden sukuhaaran kanta-isän Johan Adolf Bährin (ABA) jälkeläisistä. Kirja oli kuitenkin kertonut lähinnä kunkin henkilökohtaisen historian, eikä Liina-äitinsä kuoleman jälkeen toisistaan eroon joutuneiden sisarusten elämä ollut auennut minulle. Vasta kuultuani Killinkosken nauhatehtaan historian, joka oli tuotettu vanhan tehtaan museoesittelyyn, aloin ymmärtää heidän tarinaansa ja sukumme naisten vaikutusta tuolla paikkakunnalla.

Kolme suvun naista

Vuonna 1860 syntynyt Sofia Evelina Holm (1860 – 1922, ABA_c) oli kolmas Jobben Bährin yhdestätoista lapsesta. Hän joutui äitinsä kuoltua tätinsä luo Ruovedelle.

Sininen kirja kertoo hänen saaneen Kirurgisessa sairaalassa ja Diakonissalaitoksella sairaanhoitajan koulutusta ja hoitaneen sairaita kotinsa ympäristössä ilman mitään korvausta. Lienevätkö asiaan vaikuttaneet nuo hänen sairaanhoidolliset taitonsa, kun hän 36-vuotiaana meni naimisiin vuori-insinööri, tehtailija Petter Gustaf Holmin kanssa. Ne olivat joka tapauksessa erittäin tarpeen vaikeasta aivokasvaimesta kärsivän puolison hoidossa. 

Kymmenen vuotta Evelinaa nuorempi sisar Edith  Johanna Neu (1870 – 1948, ABA_h)  tuli Killinkoskelle alun perin väliaikaisesti auttamaan sairastunutta lankoaan, Evelinan puolisoa.

Todellisuudessa Edithistä tuli 1900-luvun alkuvuosina Holmin vuonna 1898 perustaman nauhatehtaan johtaja. Tuo oli harvinaista siihen aikaan. Yhdessä puolisonsa Carl Neun kanssa, joka oli tehtaan tekninen johtaja, Edith kehitti toimintaa niin laadullisesti, taloudellisesti kuin työntekijöitäkin ajatellen parhaalla mahdollisella tavalla. Näin he vaikuttivat paikkakunnan laajempaankin kehitykseen. Työntekijät saivat mm. palkallisen vapaaviikon, johon laki ei vielä tuolloin työnantajaa velvoittanut. Ja Killinkoskelle rakennettiin kansakoulu sekä kirkko, jonka oli suunnitellut Josef Stenbäck.

Killinkosken taustalla vaikutti siis vielä yksi Johan Adolf Bährin tyttäristä. Anna Augusta Stenbäckin (1862 – 1949, ABA_d) olivat ottaneet kasvatikseen hänen isoisänsä serkku, Karl Fredrik n. Stenbäck ja tämän vaimo Ottilia (s. von Essen). 21-vuotiaana Anna oli mennyt naimisiin kasvattiveljensä, arkkitehti Josef Stenbäckin kanssa, jolle Killinkosken tehtaan historia on omistanut oman lukunsa. Stenbäck oli sijoittanut varojaan jo Holmin Killinkoskelle ensimmäiseksi perustamaan kehruutehtaaseen. Hän oli myös Carl Neun hyvä ystävä ja pääosakkaana nauhatehtaassa.

Suku,
sen suuruus tai pienuus,
ei muodostu vain suoraan isältä pojalle.
Siinä ovat mukana myös
suvun naiset ja
sukuun avioliiton kautta sidotut henkilöt.

Iloiset bähriläiset Killinkoksen Wanhalla Tehtaalla 25.8.2018. Kuva Paula Virmasalo

Kesäretkemme sai minut tajuamaan kouriintuntuvasti, Siniseen Kirjaan kätkeytyneen sisarusten monipolvisen tarinan. Ymmärsin, että suku, sen suuruus tai pienuus, ei muodostu vain suoraan alenevassa polvessa isältä pojalle. Siinä ovat todella mukana myös suvun naiset ja siihen avioliiton kautta sidotut henkilöt ja heidän perimänsä.

Tietenkin aika oli tehnyt tehtävänsä ja Killinkosken Nauhatehdas oli enää museo. Mutta asiantunteva opastus, hallit toimivine koneineen ja tallenteet asettivat sukutarinoiden tiedot paikalleen maamme historian kehykseen. Saatoin kuvitella miten sisarukset puolisoineen olivat kokoontuneet ja vaihtaneet vilkkaasti mielipiteitään – sehän meillä on tapana. Heidän kaikkien ajatukset ja teot ovat siis varmaankin jollain lailla vaikuttaneet alueen historian kulkuun.

Viime vuosisadan alun harvoihin naistoimitusjohtajiin kuulunut Edith nousi vihdoin arvoiseensa asemaan varmaan meidän kaikkien retkelle osallistuneiden noin kolmenkymmenen sukulaisen mielessä. Ja ainakin minä ymmärsin entistä paremmin myös hänen isosiskoaan Evelina Holmia aivokasvaimen vuoksi menehtyneen tehtailijan puolisona. Mieleeni tuli, että Edith Neu olisi ansainnut patsaan Killinkoskelle, pienemmistäkin ansioista niitä on pystytetty.

Paula Virmasalo

Posted by Paula Virmasalo in eMuseo, Uutiset, 0 comments

Marcus Bäckman mukana uuden Disney-elokuvan suomenkielisessä tuotannossa

Walt Disneyn uusi live-elokuva, Maija Poppasen paluu, tulee elokuvateattereihin 25. joulukuuta 2018. Siinäkin on karhuntassun jälki, sillä Marcus Bäckman on ohjannut elokuvan suomenkielisen version dialogin ja laulut.

”Voin varauksetta suositella elokuvaa kaikille – suomeksi tai englanniksi. Tunteella ja taidolla tehty koskettava vanhan ajan satumusikaali. Suomalaisena Poppasen äänenä loistava Maria Ylipää”, Marcus kertoo.

Posted by Paula Virmasalo in Bähr Goes Art, Uutiset, 0 comments

P.G.Holmin reseptit: Moniaita neuvoja makarooniruokien valmistamiseen

 

 

 

 

 

Nyt vaan kaikki kokeilemaan 1890-luvun makaronireseptejä. Ne on napattu sukuseuramme viime kesäiseltä retkeltä Killinkosken tehdasmuseoon. Suomen Makaroonitehtaan (Finska Makaroni Fabriken) perustanut tehtailija Petter Gustaf Holm oli naimisissa Johan Adolf (Jobben) Bährin tyttären, Evelinan kanssa.

Keitettyjä makarooneja. Makaroonit keitetään suolaisessa vedessä pehmeiksi ja päälle sirotellaan runsaasti voissa paistettua, jauhettua leipää.

Keitettyjä makarooneja lihaliemen kanssa. Pillimakarooneja keitetään, kaadetaan sihvilälle jäähtymään ja leikataan poikkiteloin niin pieniksi paloiksi, että joka palanen muodostaa neliön. Keitetään sitten valmiiksi lihaliemessä voin kanssa.  Viimeksi pannaan sekaan rouhittua parmesaani- tahi muuta kirpeänmakuista juustoa. Ell’ei juusto tahdo sekaantua makarooneihin niin ovat makaroonit liian kovat ja tarvitsevat vielä kiehua pari minuuttia. Keitettäessä hämmennetään ahkerasti.  – Tarjotaan lisänä liharuokiin, yhteydessä potaatien ja herneitten kanssa.

Keitettyjä makarooneja maidon kanssa valmistetaan samalla tavalla kuin edellinenkin ruokalaji, silla eroituksella, että lihaliemen verosta käytetään maitoa.

Makarooniputinkia. 200 grammaan makarooneja tahi vermisellejä keitetään noin 1:dessä litrassa maitoa sakeanlaiseksi puuroksi. Kun keitos on saanut seisoa jäähtymässä vähintään ¼ tuntia, hämmennetään siihen 2 munakeltuaista ja lopuksi kaadetaan varovasti päälle vaahdoksi vispilöity valkuainen, jonka jälkeen sitä voidellussa vormussa paistetaan noin tunnin aikaa kohtalaisen kuumassa uunissa. Mausteeksi sopii panna sekaan hienoksi iskeltyä mantelia tahi ’runnittua’ kirpeää juustoa.

Makaroonit voidaan myöskin keittää lihaliemessä tahi suolaisessa (eikä sokeroidussa) vedessä ja sitte paistaa kuin edellinen ruokalaji, jonka jälkeen niitä tarjotaan lisäruokana juurikkaihin, keitettyihin vihanneksiin tahi liharuokiin.

Makarooniputinkia omenain kanssa valmistetaan kuin edellinen sillä eroituksella, että paistilaatikkoon ladotaan viipaleiksi leikeltyjä omenoita tahi omenahilloa vuoroin makaroonien kanssa. – Omenain verosta voidaan tietysti käyttää muunkinlaisia hedelmiä tahi marjoja.

Lihalientä makaroonien, vermisellien tahi tähtiryynien kanssa. Makaroonit, vermisellit tahi tähtiryynit keitetään suolaisessa vedessä tahi lihaliemessä. Pannaan, kun ovat pehminneet, kiehuvaan lihaliemeen ja kannetaan heti ruokapöytään.

Vermiselliräikösiä. 125 gr. vermisellejä tahi tähtiryynejä keitetään suolaisessa vedessä pahmeiksi ja veden annetaan valua pois. 2 vispilöityä munaa hämmennetään sekaan ja sitten paistetaan taikinasta räikösiä (lättyjä).

 

Posted by Paula Virmasalo in Keittokirja, Uutiset, 0 comments

Pekka ja Tuomas Ervamaa

PEKKA ERVAMAA (ABB_adF_B) on elokuvaaja, valokuvaaja ja media-alan opettaja. Katso lisää tästä linkistä:

http://www.flickr.com/photos/pekkaervamaa

TUOMAS ERVAMAA (ABB_adF_BB) on taiteen maisteri ja lasimuotoilija, joka on pitänyt useita näyttelyitä Helsingissä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin useissa maissa. Katso lisää tästä linkistä:

http://www.finnishdesigners.fi/portfolio/tuomas.ervamaa

 

Tuomaksen ja Pekan teoksista kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä: pekkaervamaa(at)gmail.com

Posted by Irina Baehr in Bähr Goes Art, Uutiset, 0 comments

Antamon possukastike

Isäni Antamo Vaajakallion (ABB_IG) perisuomalainen sianlihakastike maistuu pakkaspäivänä. Hänen äitisä Liina-mamma oli kuollut jo isän ollessa pieni poika, mutta äidin tekemä ruoka jättää lähtemättömään muistijäljen. Isä sanoikin usein kaipaavansa Liina-mamman ruokien konstailematonta, yksinkertaista makua. Näissä oli tavallisesti mausteena vain suola ja pippuri, kuten tässä yhdessä isän bravuureista, possukastikkeessa, jonka minä tulen muistamaan koko ikäni.

Isäni käytti possukastikkeeseen sian ”raitalihaa” eli ohuita kylkisiivuja. Ne ja sipulin hän pilkkoi pieteetillä pieniksi ja paistoin rautapannulla rapeaksi. Kastikkeen isä teki lisäämällä pannulle pari ruokalusikkaa vehnäjauhoja ruskistumaan, tilkan vettä sekä ruokakermaa, suolaa ja ripauksen valkopipuria.

Koska ranskalaisessa keittokirjassa, jota isä mielellään tutki, käskettiin yleensä ”keittää kastike puoleen”, sitä oli aina niukasti tarjolla. Mutta mahdotonta kuinka hyvää se oli. Isä tarjosi sitä minulle ja kuopukselleni, kun joskus 1980-luvulla hetken kotiäitinä ollessani kävin heillä siivoamassa kerran viikossa. Isä oli tuolloin jo eläkkeellä, mutta äiti vielä kiivaasti töissä.

Paula Virmasalo

 

Posted by Paula Virmasalo in Uutiset, 0 comments

Sitruuna-appelsiinikakku

dav

Aineosat:

200  voita/leivontamargariinia
200g sokeria
4 kananmunaa
200 g jauhoja
2 tl leivinjauhetta

Kostutus:

1 sitruuna
1 appelsiini
125 g sokeria

 

Valimistusohje:

1. Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi
2. Lisää kananmunat yksitellen
3. Lisää jauholeivinjauheseos
4. Paista noin 200 asteessa kunnes kypsä ( noin 40 minuuttia)

5. Pese hedelmät ja raasta kuori, purista sitten hedelmistä mehu
6. Sekoita keskenään kuoriraaste, hedelmämehu ja sokeri
7. Kuumita seos
8. Kumos kakku ja pese vuoka
9. Laita kakku takaisin vuokaan ja kaada kuuma kostutusliemi kakulle.

Kakun  höysteenä voi tarjota kermavaahtoa ja nyt vain kahvia juomaan.

Tämän herkullisen kakkureseptin lähetti Marketta Koivisto (AEA_JBc)

 

 

Posted by Paula Virmasalo in Keittokirja, Uutiset, 0 comments

Irina jatkaa SSK:n puheenjohtajana vuonna 2018

Puheenjohtajamme Irina Baehr-Alexandrowsky valittiin jo kolmannelle kaudelle Sukuseurojen Keskusliiton puheenjohtajaksi. Irina on ensimmäinen nainen vuonna 1979 perustetun liiton johdossa.

Kiitos Irina, kun jaksat väsymättä työskennellä paitsi oman sukuseurasi, myös sukuseurojen yhteisen edun ja toiminnan turvaamisen hyväksi.

Sukuseurojen Keskusliitto ry on sukuyhteisöjen valtakunnallinen keskusjärjestö, joka tuo sukuyhteisöt ja -harrastajat yhteen. Sen tärkein tehtävä on tukea jäsenseurojensa toimintaa ja hoitaa edunvalvontaa. Keskusliitolla on 110 jäsenseuraa ja lähes 1000 kannattajajäsentä. Jäsenseuroissa on yhteensä noin 30 000 henkilöjäsentä.
Keskusliitto toimii yhteistyössä kaikkien sukuharrastusyhteisöjen kanssa ja kertoo sukuyhteisöjen toiminnasta, sukututkimuksesta ja niiden tavoitteista kaikille kiinnostuneille tahoille. Keskusliitto julkaisee Sukuviesti-lehteä ja tuottaa sukuseurojen ja harrastajien käyttöön kirjallista materiaalia, kuten alan oppi- ja käsikirjoja.

Posted by Paula Virmasalo in Uutiset, 0 comments

Kuusi ja Kataja kamariooppera 19.1.- 20.1.2018 Tyrvään pappilassa

Kuusi ja Kataja kamariooppera 19.1.- 20.1.2018 Tyrvään pappilassa. Libretto ja sävellys Veli-Pekka Bäckman.

Nyt on jo 6 sukulaista ilmoittautunut ensi-iltaan perjantaina 19.1.2018. Menemme  yhdessä kuuntelemaan Veli-Pekan säveltämää musiikkia Tyrvään pappilan viereiseen seurakuntasaliin ja sen jälkeen syömään buffetillallista Tyrvään pappilaan.

Buffetillallisen yhteydessä pienoiskonsertti, jossa Markus Bäckman tulkitsee Edvin Piiran runoja Veli-Pekka Bäckmanin pianosäestyksellä.

Jos vielä olet kiinnostunut, soita minulle
puh. 040 5266672.

Tilaisuus alkaa klo 19:00. Itse kamariooppera kestää 45 minuuttia, jonka jälkeen buffet-illallinen Tyrvään Pappilassa. Illallisen aikana Markus Bäckman laulaa laulusarjan Oodi vuodenajalle, runot Edvin Piira, säveltäjä Veli-Pekka Bäckman.

Lippujen hinnat: kamariooppera 25 euroa/ henkilö. Koko paketti: kamariooppera, buffet-illallinen + pienoiskonsertti 65 euroa/ henkilö.

Lipunmyynti: www.tyrvaanpappila.fi
Teos- ja tekijäesittelyt: www.virtamies.fi

P.S. Toinen esitys on lauantaina 20.1.2018. Ohjelma on molempina iltoina sama.

 

Ilmoita kiinnostuksestasi osallistua sähköpostiini irina.baehr(at)gmail.com

 

Posted by Paula Virmasalo in Bähr Goes Art, Uutiset, 0 comments

Ruoka-Kalevala

Puheenjohtajamme Irina Ruoka-Kalevalan julkistustiliasuudessa Helsingin Ritarihuoneella.

Mieleni minun tekevi,
Kupuni kuvittelevi
Ryhtyäkseni ruualle,
Alkaakseni atrialle;
Entisaikain einehille,
Murkinoille muinoisille.
 
Muistanko mummoni muonat,
Tiijän emoni evähät?
Muistan maut makoisimmat,
Tuoksut piltille tutuimmat;
Vielä tiijän tillilihan,
Kumipotut kuvittelen;
Piirtyy pitsakin mieleeni,
Kebab-annos aivoihini.

 

 

 

Näin runoiltiin Ruoka-Kalevalan julkistustilaisuuden kutsussa. S-ryhmä, Marttaliitto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ovat tehneet yhdessä suuren keräystyön, joka alkoi vuonna 2016 ja jatkuu edelleen. Työn tuloksena suomalaista ruokakulttuuria ja makumuistoja on ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa koottu yksien kansien väliin – Ruoka-Kalevalaksi. Kirja julkaistiin tänään perjantaina 6.102017 Ritarihuoneella.

Mitä suomalaiset ovat syöneet ja millaisissa tilanteissa? Millaisia muistijälkiä siitä on jäänyt? Miten jäyhistä pettuleivän purijoista kehittyi pop-up-ravintoloita perustavia kvinoan kuluttajia?
Ruoka-Kalevala kertoo ruokamuistoista tavallisten suomalaisten itsensä kuvailemina. Lisäksi kirjassa on ruokaan liittyviä novelleja mm. Juha Hurmeelta, Virpi Hämeen-Anttilalta, Juha Itkoselta ja Rosa Liksomilta.
Ala sinä muistelusi
kirjaa ohjeet omillesi
laita meille lukemista
herkkusuille kauppalistaa
appeen makoisan synnyksi
masun mainion iloita.
Siis kaikki kirjoittamaan ruokaohjeita ja -muistoja kotisivujemme keittokirjaan!
Posted by Paula Virmasalo in Uutiset, 0 comments

SUKUPOLVEN ÄÄNET

Voisiko lapsuusmuistoille rakentuva sukuteos 
inspiroida meidätkin uuden sukukirjan suunnitteluun? kysyy ylläpitäjä.

Kirja Sukupolven äänet  julkistetaan Turun kirjamessuilla 8.10.2017. Julkistamisen jälkeen käydään paneelikeskustelu, jossa keskustellaan paitsi teoksen sisällöstä myös lapsuus- ja nuoruusmuistoista sukukirjan keskeisimpänä lähteenä.

Lapsuuden muistot rakentuvat mieliin painuneista yksityiskohdista; arkisista tapahtumista ja juhlan tunnusta, tuoksuista, mauista ja äänistä. Jokainen muistaa lapsuuden kodin, koulun ja lähiympäristön paikat sekä ihmiset omalla tavallaan. Nämä muistot rakentavat identiteettiä, ymmärrystä itsestä ja muista. Sukupolvien äänet -kirja vie lukijansa Lempiäisten sukuseuran jäsenten lapsuuteen 1920-luvulta nykyhetkeen.

Teoksessa käsitellään Suomen historian suuria murrosvaiheita lapsen silmin. Esille nousevat sota-ajan muistot ja työteliään jälleenrakentamisen aika, mutta myös elintason nousun myötä yleistyvät lomanviettoon ja matkailuun liittyvät muistot. Kirjan kautta voi tutustua suvun jäsenten lapsuuden merkityksellisiin paikkoihin, päästä mukaan eri aikojen hauskimpiin leikkeihin ja hahmottaa koulunkäynnissä tapahtuneita muutoksia.

Teos on Turun yliopiston kansatieteen ja Lempiäisten sukuseuran yhteistyöhankkeen tulos ja se perustuu vuosina 2014–2017 tehtyyn, suvun jäseniä osallistaneeseen tutkimusprojektiin. Lempiäisten suvun jäsenten lapsuus- ja nuoruusmuistoja avataan kansatieteellisen tutkimuksen näkökulmasta muun muassa kulttuuriperinnön käsitteen avulla ja visuaalisen muistamisen keinoja tarkastelemalla.

Julkistamistilaisuus ja paneelikeskustelu
su 8.10.2017 klo 15.00-15.20
Turun kirjamessut, Eino-tila 2 krs.
Keskustelemassa: professori Helena Ruotsala, yliopisto-opettaja Maija Mäki, kansatieteen opiskelija Eija Schwartz sekä Lempiäisten sukuseurasta Jorma Lempiäinen. Juontaja: Kari Virtanen, Lempiäisten sukuseuran puheenjohtaja.

Sukupolvien äänet. Lempiäisten sukuseuran jäsenten lapsuus- ja nuoruusmuistoja. Toim. Niina Koskihaara ja Maija Mäki Kansatiede, Turun yliopisto ja Lempiäisten sukuseura ry Scripta Aboensia 5 Juvenes Print, Suomen Yliopistopaino Oy, Turku 2017, 251 s. ISBN 978-951-29-6904-3

ISSN 1457-5469 Kirjan hinta on messutarjouksena 32 € (norm. 38 €) ja sitä myy Lempiäisten sukuseura, www.lempiaistensukuseura.fi

Lisätietoja:

Professori Helena Ruotsala, Kansatiede, Turun yliopisto
helruo@utu.fi / p. 040 7325489

Yliopisto-opettaja Maija Mäki, Kansatiede, Turun yliopisto
maija.j.maki@utu.fi / p. 050 3797471

Kari Virtanen, Lempiäisten sukuseura ry, puheenjohtaja
kari.virtanen(at)iki.fi / p. 040 5707873

Posted by Paula Virmasalo in Uutiset, 0 comments