Kuukausi: lokakuu 2017

Antamon silakkarullat

Isäni Antamo Vaajakallio (ABB_IG) oli innokas ja pikkutarkka kokki. Hänen pyttipannussaan perunan palat olivat kaikki saman kokoisia, sipuli oli leikattu täsmällisesti yhtä paksuiksi renkaiksi tai pieniksi kuutioiksi, salaattia ei koskaan revitty kulhoon vaan sekin leikattiin terävällä veitsellä ”määrämittaan”. Vaikka hänen makupalettiinsa mahtuivat jo 60-luvun lopulla niin valkosipuli kuin paprikatkin, kokeiltiinpa meillä joskus sammakonreisiäkin, perhe piti ennenkaikkea hänen perinteisistä suomalaisista herkuistaan. Jouluisen pitopöydän ehdoton suosikki oli silakkarullat. Isän tekeminä niissä oli juuri oikea pehmeys yhdistettynä oikeaan kirpeyteen. Tämän reseptin olen kopioinut joskus häneltä, mutta jostain syystä itseni tekemät eivät vedä vertoja isän valmistamille. Antamon silakkarullat on keilemisen arvoinen resepti joka tapauksessa.

Tässä Antamo on kuvattu muoviessu edessä, jollain herrojen makkarakurssilla. Kuva löytyi isän arkistoista, kuvaajaa ei ole tiedossa.

 

Valmistusaineet:

4 dl vettä
2 dl etikkaa
2-4 kukkuraista rkl sokeria
1 rkl suolaa
10-15 maustepippuria
10 valkopippuria
6-10 mustapippuria
1 iso sipuli viipaloituna
1 porkkana viipaloituna
2-3 laakerinlehteä
3-4 neilikkaa

Valmistusohje:

Kiehauta liemi ja siivilöi.
Kaada silakoille, jotka olet asettanut rullattuina vieri viereen sopivan kokoiseen kattilaan.
Keitä hiljaisella tulella 15-20 minuuttia.
Jäähdytä.

Laita silakkarullat tarjolle esimerkiksi lasipurkkiin. Halutessasi voit käytää koristeina liemen laakerinlehtiä, porkkanasiivuja ym.

Paula Virmasalo (ABB_IGb)

Posted by Paula Virmasalo in Keittokirja, 0 comments

Erityisen hyvä katkarapupasta

Hukkasin koto-Suomeen Ukin silakkarullat eli isäni Antamo Vaajakallion perheen joulupöytään vuosikaudet valmistaman makoisan ihanuuden reseptin. Tarkoitukseni oli liittää se keittokirjamme siemeneksi, mutta nyt joudutte odottamaan sitä ensi kesään. Ruoka-Kalevalan julkistuksen tönäisemänä on nyt kuitenkin laitettava tänne edes yksi ohje, että te muutkin lähettäisitte omianne.
Katkarapupasta
Meidän perheessä minun ruokarepertuaariini kuuluvat keitot, pastat ja salaatit. Kerran onnnistuin täällä Malagassa, jossa vietän talvet, valmistamaan mielettömän hyvää pastaa vaikka itse sanonkin. Harmi etten silloin tajunnut ottaa kuvaa, mutta käyttäkää mielekuvistusta: syvällä lautasella on tuoreista katkaravuista, kermasta ja porkkanasta auringon väriä saanut mehukas annos.
Ja mikä siitä sitten teki niin hyvää? Kokeile itse, niin ehkä osaat kertoa. Näin tein annoksen kahdelle.
1/2 kiloa juuri hallista tuotuja tuoreita isoja katkarapuja kuorineen
2 pulskaa valkosipulinkynttä
3 cm aika tulista chiliä ohuina siivuina ilman siemeniä
5 cm purjoa
4 tuoretta herkkusientä siivuina
pikku loraus soijakastiketta
aivan vähän suolaa
keskikokoinen porkkana
2 dl ruokakermaa (15%)
puolikkaan sitruunan mehu
silputtua persiljaa
  • Kuorin katkaravut ja poistin suolen. Jätin odottamaan sivuun.
  • Laitoin pastaveden kiehumaan, hieman suolaa sekaan.
  • Kuorin porkkanan ja tein siitä kuorimaveitsellä ohuita nauhoja.
  • Silppusin valkosipulinkynnet ja ohuiksi siivuiksi chilin ilman siemeniä.
  • Puhdistin purjon hiekasta ja silppusin.
  • Laitoin kaikki kylmälle pannulle (levy aluksi 9:lle), annoin ”kuivahtaa” hiukan levyn lämmetessä, että purjoon tarttunut vesi haihtui. Sitten kaadoin oliiviöljyä hyvän lorauksen.
  • Puhdistin herkkusienet ja viipaloin ohuiksi siivuiksi. Lisäsin pannulle, laskin levyn lämpöä.
  • Kääntelin ja annoin ruskistua kevyesti.
    Jouduin odottelemaan hetken, että pastavesi kiehuisi. Paistinpannua oli pakko siirtää  levyltä sivuun, etteivät sienet ruskistuisi kuiviksi.
  • Kun sain 6 minuutin pastan kiehumaan, lisäsin pannulle katkaravut yksitellen. Käänsin, kun toinen puoli oli saanut väriä, lisäsin ihan vähän soijaa ja suolaa.
  • Kääntelein koko lystiä ja sekoitin porkkananauhat mukaan.
  • Hetken päästä kaadoin kermaa, sekoittelin, lisäsin sitruunamehun, ja vielä loput kermat purkista ja persiljasilpun.  Vihreä tuore persilja sain kastikkeen keltaoranssin sävyn hehkumaan.
  • Nostelin ’al denten’ pastan suoraan keitinvedestä pannulle, pyöräytin sekaisin kerran, kaksi. Tein katkaravuista tasajaon lautasille, molemmille tuli kuusi. Sitten kauhalla loppuherkku puokkiin – ok, sai mies vähän enemmän.
Eniten tässä ruokalajissa vei aikaa pastaveden kiehuvaksi saaminen. Syömiseen taisi hurahtaa nelisen minuuttia. En siis ehtinyt ajatella saatika hakea kameraa. Tarjolla oli parmesaaniraastetta pastan päälle, mutta ei se sitä kaivannut kummankaan mielestä.
Kurkumaakaan ei tähän tarvittu kauniin värin loihtimiseksi. Ravut ja sienet oli mainio yhdistelmä. Jos käytät keitettyjä pakasterapuja, niinkuin Suomessa yleensä on pakko, laita ne jäisinä pannulle. Koska ne ovat jo kypsiä ne kestävät vain pannulla lämmittämisen, jollon ne eivät ehdi antaa niin voimakasta makua kastikkeeseen.
Muuntele reseptiä mielen mukaan
Katkarapuppastani maistuu joka kerta hiukan erilaiselta, sillä pistän aina pannulle, mitä mieleen juolahtaa ja kaapista sattuu löytymään. Ihmettelin itsekin, etten tullut tällä kertaa rouhaisseeksi pippurimyllyä, en lisänneeksi  joukoon murskattuja korianterin siemeniä, rose-pippuria tai thai-maustetta. Niitä kaikkia  tai jotain niistä laitan aika usein ja yleensä pasta maistuu hyvälle. Havereitakin on sattunut: sekoitin kerran korianteripurkin viereiseen, jossa oli kokonaisia valkopippureita, näyttävät kiiressä aika samanlaisille –  tulipahan tosi tulista.
(Tämä resepti on julkaistu aiemmin Talvipakolainen-blogissani). Kun joskus muistan vain ottaa kuvan onnistuneesta katkarapupastasta, laitan kuvankin tänne – lupaan sen.
Paula Virmasalo
Posted by Paula Virmasalo in Keittokirja, 0 comments

Ruoka-Kalevala

Puheenjohtajamme Irina Ruoka-Kalevalan julkistustiliasuudessa Helsingin Ritarihuoneella.

Mieleni minun tekevi,
Kupuni kuvittelevi
Ryhtyäkseni ruualle,
Alkaakseni atrialle;
Entisaikain einehille,
Murkinoille muinoisille.
 
Muistanko mummoni muonat,
Tiijän emoni evähät?
Muistan maut makoisimmat,
Tuoksut piltille tutuimmat;
Vielä tiijän tillilihan,
Kumipotut kuvittelen;
Piirtyy pitsakin mieleeni,
Kebab-annos aivoihini.

 

 

 

Näin runoiltiin Ruoka-Kalevalan julkistustilaisuuden kutsussa. S-ryhmä, Marttaliitto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ovat tehneet yhdessä suuren keräystyön, joka alkoi vuonna 2016 ja jatkuu edelleen. Työn tuloksena suomalaista ruokakulttuuria ja makumuistoja on ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa koottu yksien kansien väliin – Ruoka-Kalevalaksi. Kirja julkaistiin tänään perjantaina 6.102017 Ritarihuoneella.

Mitä suomalaiset ovat syöneet ja millaisissa tilanteissa? Millaisia muistijälkiä siitä on jäänyt? Miten jäyhistä pettuleivän purijoista kehittyi pop-up-ravintoloita perustavia kvinoan kuluttajia?
Ruoka-Kalevala kertoo ruokamuistoista tavallisten suomalaisten itsensä kuvailemina. Lisäksi kirjassa on ruokaan liittyviä novelleja mm. Juha Hurmeelta, Virpi Hämeen-Anttilalta, Juha Itkoselta ja Rosa Liksomilta.
Ala sinä muistelusi
kirjaa ohjeet omillesi
laita meille lukemista
herkkusuille kauppalistaa
appeen makoisan synnyksi
masun mainion iloita.
Siis kaikki kirjoittamaan ruokaohjeita ja -muistoja kotisivujemme keittokirjaan!
Posted by Paula Virmasalo in Uutiset, 0 comments

SUKUPOLVEN ÄÄNET

Voisiko lapsuusmuistoille rakentuva sukuteos 
inspiroida meidätkin uuden sukukirjan suunnitteluun? kysyy ylläpitäjä.

Kirja Sukupolven äänet  julkistetaan Turun kirjamessuilla 8.10.2017. Julkistamisen jälkeen käydään paneelikeskustelu, jossa keskustellaan paitsi teoksen sisällöstä myös lapsuus- ja nuoruusmuistoista sukukirjan keskeisimpänä lähteenä.

Lapsuuden muistot rakentuvat mieliin painuneista yksityiskohdista; arkisista tapahtumista ja juhlan tunnusta, tuoksuista, mauista ja äänistä. Jokainen muistaa lapsuuden kodin, koulun ja lähiympäristön paikat sekä ihmiset omalla tavallaan. Nämä muistot rakentavat identiteettiä, ymmärrystä itsestä ja muista. Sukupolvien äänet -kirja vie lukijansa Lempiäisten sukuseuran jäsenten lapsuuteen 1920-luvulta nykyhetkeen.

Teoksessa käsitellään Suomen historian suuria murrosvaiheita lapsen silmin. Esille nousevat sota-ajan muistot ja työteliään jälleenrakentamisen aika, mutta myös elintason nousun myötä yleistyvät lomanviettoon ja matkailuun liittyvät muistot. Kirjan kautta voi tutustua suvun jäsenten lapsuuden merkityksellisiin paikkoihin, päästä mukaan eri aikojen hauskimpiin leikkeihin ja hahmottaa koulunkäynnissä tapahtuneita muutoksia.

Teos on Turun yliopiston kansatieteen ja Lempiäisten sukuseuran yhteistyöhankkeen tulos ja se perustuu vuosina 2014–2017 tehtyyn, suvun jäseniä osallistaneeseen tutkimusprojektiin. Lempiäisten suvun jäsenten lapsuus- ja nuoruusmuistoja avataan kansatieteellisen tutkimuksen näkökulmasta muun muassa kulttuuriperinnön käsitteen avulla ja visuaalisen muistamisen keinoja tarkastelemalla.

Julkistamistilaisuus ja paneelikeskustelu
su 8.10.2017 klo 15.00-15.20
Turun kirjamessut, Eino-tila 2 krs.
Keskustelemassa: professori Helena Ruotsala, yliopisto-opettaja Maija Mäki, kansatieteen opiskelija Eija Schwartz sekä Lempiäisten sukuseurasta Jorma Lempiäinen. Juontaja: Kari Virtanen, Lempiäisten sukuseuran puheenjohtaja.

Sukupolvien äänet. Lempiäisten sukuseuran jäsenten lapsuus- ja nuoruusmuistoja. Toim. Niina Koskihaara ja Maija Mäki Kansatiede, Turun yliopisto ja Lempiäisten sukuseura ry Scripta Aboensia 5 Juvenes Print, Suomen Yliopistopaino Oy, Turku 2017, 251 s. ISBN 978-951-29-6904-3

ISSN 1457-5469 Kirjan hinta on messutarjouksena 32 € (norm. 38 €) ja sitä myy Lempiäisten sukuseura, www.lempiaistensukuseura.fi

Lisätietoja:

Professori Helena Ruotsala, Kansatiede, Turun yliopisto
helruo@utu.fi / p. 040 7325489

Yliopisto-opettaja Maija Mäki, Kansatiede, Turun yliopisto
maija.j.maki@utu.fi / p. 050 3797471

Kari Virtanen, Lempiäisten sukuseura ry, puheenjohtaja
kari.virtanen(at)iki.fi / p. 040 5707873

Posted by Paula Virmasalo in Uutiset, 0 comments

KUULUTKO SUKUUNI -tapahtuma

Tänä viikonloppuna 7.-8.10.2017 tarjoaa paljon mielenkiintoista Kuulutko Sukuuni -tapahtuma, joka on Suomen suurin sukututkimus- ja sukuseuraväen kohtaamispaikka. Tilaisuuden järjesstää Vantaan Seudun Sukututkijaat nyt jo kahdeksannentoista kerran.

Tapahtuman avaa puheenjohtajamme, Sukuseurojen Keskusliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Irina Baehr-Alexandrowsky.

Tarjolla mm. kolme mielenkiintoista yleisöluentoa kumpanakin tapahtumapäivänä, tietoiskuja sukututkimuksen aloittamisesta, sukuseuran perustamisesta, geneettisen sukututkimuksen perusteista, ym.

Näyttelyosastoilla on sukututkijoita, sukuja ja sukuseuroja sekä sukututkimusharrastusta tukevia yhteistyökumppaneita eri puolilta Suomea.

Lue lisää täältä Vantaan Seudun Sukututkijoiden sivulta 

Ohjelma

Vantaan ammattiopisto Varian Hiekkaharjun toimipisteessä, Tennistie 1, 01370 Vantaa (lähellä Hiekkaharjun rautatieasemaa)

 Lauantai 7.10.2017

Klo 10.00 Näyttelyosastot avautuvat

Klo 10.00 Juhlasali

Tervehdyssanat
Vantaan Seudun Sukututkijat ry:n puheenjohtaja Ari Vesalainen

Tapahtuman avaus
Sukuseurojen Keskusliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Irina Baehr-Alexandrowsky

Klo 10.45-11.45 Juhlasali: LUENTO

Sotilaskantakortit
Vantaan Seudun Sukututkijat ry:n puheenjohtaja Ari Vesalainen

Klo 12.00 Sukugalleria
Karjalaisten sukuyhteisöjen liitto ry:n vuosikokous

Klo 12.00-13.00 Juhlasali: LUENTO
Sotapolku.fi
Tuottaja , Napafilms Liisa Karpo

Klo 13.15-14.15 Juhlasali, LUENTO
Sodissa kaatuneet ja kadonneet
Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen puheenjohtaja, eversti evp. Pertti Suominen

14.30-15.15 Auditorio: TIETOISKU
Avioliittoasiakirjat kirkonarkistoissa
SSHY:n ohjelmaa, dosentti, toiminnanjohtaja Kari-Matti Piilahti

Klo 15.00 Sukugalleria
Sukuseurojen Keskusliitto SSK ry:n syyskokous

Klo 15.30-16.15 Kokousluokka 7, pohjakerros, TIETOISKU
Kuinka aloitan sukututkimuksen Informaatikko Maija Parviainen

Klo 17.00 Tapahtuma ja näyttelyosastot suljetaan

 

Sunnuntai 8.10.2017

Klo 10.00 Näyttelyosastot avautuvat

Klo 10.15-11.15 Juhlasali, LUENTO
Kuolo ja nälkävuodet
dosentti, toiminnanjohtaja Kari-Matti Piilahti

Klo 11.30-12.20 Auditorio: TIETOISKU
Kuinka aloitan sukututkimuksen Informaatikko Maija Parviainen

Klo 12.30-13.30 Juhlasali, LUENTO
Itsenäisyyssenaatti 1917-1918
FT, historiantutkija Kaarina Reenkola

Klo 14.00-14.50 Sukugalleria: TIETOISKU
Sukuseura toimivaksi
Sukuseurojen Keskusliiton pääsihteeri Eine Kuismin

Klo 14.30-15.30 Juhlasali, LUENTO
Geneettisen sukututkimuksen perusteita.
FT Marja Pirttivaara

Klo 16.00 Tapahtuma päättyy – ovet suljetaan ja osastojen purku alkaa

(Pidätämme oikeuden ohjelmanmuutoksiin)

 

SSHY  – SUOMEN SUKUHISTORILLINEN YHDISTYS
Kuulutko sukuuni -tapahtumassa

SSHY:n infopiste avoinna yleisölle la 7.10. klo 10-17 ja su 8.10. klo 10-16.
Toiminnan esittelyn ohella mahdollisuus tutustua alkuperäiskuvausten tekoon.

Yhdistyksen kotisivu: http://www.sukuhistoria.fi/

SSHY:n ohjelma

Lauantai 7.10.2017

12.00-13.00 Jäsentapaaminen (Auditorio)
Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Sami Lehtonen ja toiminnanjohtaja Kari-Matti Piilahti kertovat SSHY:n tapahtumista ja tulevasta toiminnasta. Tulepa mukaan ja tapaamaan muita jäseniämme!

13.00-13.30 Lounastauko

13.30-14.15 Opastusta alkuperäiskuvauksiin (Auditorio)
Tervetuloa tutustumaan originaalimateriaalin kuvaukseen kokeneiden jäsentemme johdolla. Kuvauskalusto on esillä yhdistyksen toimipisteessä. Tilaisuus on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille

14.30-15.15  Avioliittoasiakirjat kirkonarkistossa (Auditorio)
Kari-Matti Piilahti esittelee kirkonarkistoista löytyviä avioelämästä kertovia asiakirjoja. Tilaisuus on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille.

Lämpimästi tervetuloa!

 

 

Posted by Paula Virmasalo in Tapahtumat, Uutiset, 0 comments