Bähr -nimen ja -suvun historiaa

Suvun sukunimi

Tanskalaisissa asiakirjoissa suvun nimi on yleensä kirjoitettu muotoon Baehr tai Baer. Kööpenhaminan väestönlaskennassa 1855 Ernst Frederik on kuitenkin merkitty nimellä Bär ja samaa muotoa käyttivät hänen Suomeen muuttaneet kaksi poikaansakin.

Ensimmäisenä (1827) Suomeen muuttanut Nicolai Ernst käytti myös aluksi muotoa Bär, mutta melko pian alkoi kirjoittaa Bähr. E.O. Vaajakallion tiedon mukaan se alkoi siitä, että hän suuttui kun ”koiranleuat lisäsivät kievarin päiväkirjoihin hänen nimensä jälkeen kysymyksen: ”Var det lingon eller blåbär?”

Suvun ensimmäisen tunnetun esi-isän nimen H;llinen muoto Baehr viittaa  siihen mahdollisuuteen, että suku kenties on alkuaan saksalainen.

Saksalainen sukunimi Bähr polveutuu eräästä etunimestä. Useat sukunimet, itse asiassa nimistön suurin ryhmä, polveutuvat alkuperäisen omistajan isän tai äidin etunimistä. Tätä nimeä käytettiin erottavana attribuuttina, joka merkittiin nimen omistajan etunimen perään. Nimi Bähr perustuu vanhoihin saksalaisiin etunimiin kuten esimerkiksi Bernhard ja Berwin, jotka perustuvat runkoon ”Bär” (karhu) (joka tulee vanhan yläsaksan sanasta ”bero”).

Toisinaan, mutta harvoin sukunimi Bähr johtuu välittömästi eläimen lempinimestä tai pilkkanimestä, eikä se silloin tarkoita teurastettavaa olemusta vaan voimaa ja urheutta. Sukunimen Bähr muunnoksia ovat Bär, Baehr, Bahr ja Baer.

Yksi ensimmäisitä merkinnöistä tästä nimestä tai sen muunnoksista on asiakirja, joka koskee Albrecht der Bär -nimistä markkreiviä/rajakreiviä (1100 – 1170), joka ”oli niin tunnettu urheudestaan”. Tutkijoiden Hanksin ja Hodgesin mukaan kesti 1500 -luvulle saakka, ennen kuin periytyvää sukunimeä alettiin Saksassa käyttää yleisesti, vaikka prosessi oli alkanut jo 1100 -luvun keskivaiheilla. Bähr -sukunimen tunnettuihin omistajiin kuuluu muuan Hieronymus Bahr (esiintyy myös muodossa Bähr ja Bahrius), joka kuoli vuonna 1744. Hän oli teologi ja kirjailija.

 

Kaarlo Julius Kallialan kuvausta sukumme historiasta*

”- – –
Niin kuin on luonnollista, sukulaisteni iloista eivät paperit, usein ei muistitietokaan, paljon kerro. Sitä vastoin paljon traagillista tulee näkyviin tämän suvun historiassa. Tuonen viikate on vienyt ylen paljon satoa, lapsia ja nuoria, taikka parhaassa ijässä olevia perheenäitejä ja –isiä, joiden jälkeen on jäänyt paljon pieniä orpoja. Taikka ovat taloudelliset onnettomuudet kovasti kolhineet.

On ilmeistä, että Bäreissä ja Bähreissä on ollut paljon rohkeaa ja tarmokasta yritteliäisyyttä. Kolme tuli Tanskasta kaukaiseen Suomeen luodakseen täällä itsellisen tulevaisuuden ja menestyivätkin hyvin. Mutta oliko seuraavassa polvessa myös liian paljon sangviinisuutta ja liikaa optimismia, kun taloudellisia vaikeuksia tuli niin monelle. Toisaalta on Bährien jälkeläisissä ollut toisia, jotka ovat osoittaneet erinomaista taloudellista kykyä, esim. Edith Neu ja ennen kaikkea Lauri Kivekäs.

Myöhempiin sukupolviin kuuluneet ovat olleet tietenkin vähemmän puhtaita Bärejä ja Bährejä, mutta tekee kuitenkin mieli panna merkille, että erityisesti suvun neljännessä polvessa oli monia erittäin lahjakkaita ja viehättäviä naisia. Taiteellisia lahjoja ja helppoutta kirjoittaa on monissa suvun jäsenissä ilmaantunut. Musikaalisia ja hyviä laulajia kuuluvat olleen jo suvun kolmannen polven kaikki nuoret. Eräissä myöhemmissä polvissa ovat taiteelliset taipumukset olleet hyvin huomattavia. Suvun ensimmäisten polvien jäsenet olivat usein huomattavan kauniita, ja myöhemmissäkin polvissa on sama ominaisuus usein nähtävissä. Suurimmalla osalla ensimmäisistä suvun jäsenistä oli valokuvista päättäen vaaleat, arvatenkin siniset silmät. Kehon pituuteen nähden on esiintynyt, omituista kyllä, kahta vastakkaista tyyppiä: toiset huomattavan pitkiä, toiset varsin lyhyitä.”

*K.J. Kalliala (1891-1970) 1961 julkaistun
”teelmäänsä”  Bähr – Bär – Baehr suku Suomessa
johdannossa

Scroll Up