Jyrki Lappi-Seppälä

Sukukokous 2016

Tervehdys sukukokouksesta

Puolensataa bähriläistä kokoontui sukukokoukseen 19.6.2016 Kulttuurikeskus Sofiaan. Tulijoita odotti Bährin kammari, jossa sukulaisille oli tarjolla mm. kirjoja, koruja, sukkia ja hitunen sukumme historiaa valokuvien ja tekstien muodossa. Puheenjohtaja Irina Baehr-Alexandrowskyn tuomat ja Liina Bäckmanin kokoamat nallet saivat hyvälle mielelle ja tutustuimme myös Metsän onni -korujen muotoilijaan Sanna Nuutiseen.

Stipendirahasto
Bährin kammarissa myytyjen seuran kirjojen ja sukutaulujen sekä Veli-Pekka Bäckmanin kirjojen ja Anna-Maija Eskosen neulomien villasukkien tuotto meni lyhentämättömänä stipendirahastoon. Rahastosta on tarkoitus jakaa taiteen tai käsityön alalla opiskelevalle suvun nuorelle anomuksesta tai esityksestä stipendi seuraavassa sukukokouksessa.

Muistamisia
Kahvilla saimme nauttia tanskalaista kranssikakkua, jonka pähkinäiset rinkilät sulivat suussa. Muistimme seuramme hyväksi tehdystä työstä kunniapuheenjohtajaamme Jorma Bäckmania (pj. vuosina 2001 – 2010)  hopeisella Metsän onni -karhuntassusolmioneulalla ja kukkasin. Hopeinen Metsän onni -karhuntassupinssi ja kukkanen ojennettiin myös Riitta Juuselalle (hallituksen jäsen ja sihteeri vuosina 2004-2013). Hopeiset Metsän onni -karhuntassurintakorut tullaan luovuttamaan syksyn aikana kiitoksena kunniajäsenillemme Elina Lehtoselle ja Marketta Sartalle. Heidän panoksensa oli merkittävä sukuseuramme alkutaipaleella. Puheenjohtajamme Irina sai kukkaset valinnastaan Sukuseurojen keskusliitto SSK ry:n puheenjohtajaksi vuodeksi 2016. Hän on ensimmäinen nainen SSK:n puheenjohtajana.

Sokerina kahvittelun päätteeksi saimme jälleen kerran kuulla Markus Bäckmanin laulua Veli-Pekka Bäckmanin säestäessä häntä pianolla. Kuulimme tanskalaisen Carl Nielsenin laulun Jens Vejmand. Näin huomioimme säveltäjän 150 vuotissyntymää vuonna 2015.

Virallinen kokous oli oma juttunsa. Sen pöytäkirja löytyy näiltä sivuilta. Haluan kuitenkin mainita, että seuran jäsenmaksu pysyi ennallaan 20 eurossa/vuosi. Sen rinnalle otettiin kuitenkin uusi jäsenmaksuluokka: opiskelijat maksavat jäsenmaksua vain 10 euroa/vuosi. Nyt voisi siis olla hyvä aika liittyä kasvavaan joukkoomme.

Mistä me tulemme?
Sitä emme saaneet tietää, mutta saimme kuulla mielenkiintoisen esitelmän DNA:sta ja siitä, mitä sen tutkiminen saattaisi meillekin kertoa paikastamme ihmiskunnan sukupuussa. Kun kirkonkirjat ja maakirjat loppuvat, siinä tulee geneettinen tutkimus sukututkimuksen avuksi.

Toinen esitelmöitsijämme, sukulaisemme Jyrki Lappi-Seppälän, tapasi päivän aikana Bährin kammarista, jossa hän myi suomentamaansa maailmankirjallisuuden perusteoksiin kuuluvaa Don Quijotea sekä omaelämäkerrallista kirjaansa Tuulimyllyjä päin.
Ennen kuin Jyrki kertoi meille työstään kääntäjänä sekä EU-vuosistaan Brysselissä Markus ja Veli-Pekka esittivät meille Sibeliuksen säveltämän laulun Illalle. Tuo runo on Jyrkin äidinisän A.V.Koskimiehen kynästä ja sen Ilta on hänen äidinäitinsä Ilta Koskimies (isä Julius Bergroth,
äiti Julia Nanny Sofia Bähr).

EU-organisaation kääntäjien työsarkaa kuvaa hiukan se, että kaikki asiakirjat käännetään siellä 27 jäsenmaan yhteensä 24 eri kielelle. Don Quijotea käsittelevän esityksen jälkeen maltan tuskin odottaa, että pääsen syventymään uudelleen omaan kappaleeseeni tuosta Jyrkin mainiosta käännöksestä. Esitys antoi monta uutta näkökulmaa tekstin lukemiseen.  (Esityksen materiaali on luettavissa täällä.)

Kaikinpuolista ravintoa
Mikä olikaan päivässä parasta? Hengen vai ruumiin ravinto? Tanskalainen juhlalounas sukuseuramme omien Ch. Carsin -nimikkoviinien kera oli maukas ja monipuolinen. Ja Elina Kivekkään (Teisco Mama) jazz-sointiset laulut lounaan aikana sopivat todella hyvin suomalaiseen kesäpäivään – olisin halunnut setin kestävän ja kestävän.

Mutta parasta antia on tosi vaikea sanoa, asiat ja esitykset eivät edes kilpaile keskenään. Ne vain kerta kaikkiaan muodostivat päivän, joka oli kaiken työn ja suunnittelun arvoista. DNA-tutkimus kolahti kunnolla, oli ihana tavata sukulaisia ja jutella niiden kanssa, joiden kanssa ei ollut ennen päässyt juttusille, Bährin kammarin nallet saivat hyvälle mielelle  ja suvun käden-, sanan- ja kuvantaitoja oli mukava katsella. Luovuutta ja taiteellisuutta taitaa tässä porukassa riittää.

Kiitos hallitukselle kolmen vuoden puurtamisesta (kuka kissan hännän nostaa, jollei kissa itse) ja erittäin suuri kiitos kaikille jäsenmaksunsa maksaneille (ilman teitä tätä ei olisi voitu toteuttaa) ja lämmin kiitos kaikille mukana olleille ja talkoisiin osallistunelle, mm. Linda Bäckmanille kameran takana.

Paula Virmasalo
(ABB_IGb)

P.S. Ja arvaatko missä sijaitsee Bährinkatu?

Posted by Bär/Bähr Sukuseura in Tapahtumat, Uutiset

Sukukokous 2016 – esitelmä Moniääninen Don Quijote

 

 

 

 

Kertojat

•”Miguel de Cervantes”: I ja II osan esipuhe sekä muutamat kohdat joissa esiintyy minä

•Sidi Hamid Benengeli, arabialainen historioitsija, joka on ”syntyperänsä takia lähtökohtaisesti epäluotettava”

•Sidi Hamidin käsikirjoituksen kääntänyt morisko

•”Orjan tarinan” kapteeni Viedma

•Ainakin kolme muuta kertojaa

•Kehyskertomus ja sisäänrakennetut erilliskertomukset heijastavat itämaista kerrontaperinnettä (mm. ”Tuhat ja yksi yötä”)

Ensimmäinen nykyaikainen romaani

•Fiktiiviset henkilöhahmot, puhekieltä lähellä oleva dialogi

•Interteksuaalisuus: sisältää lainauksia ja piilolainauksia muista teksteistä

•Metafiktio: II osassa kirjan henkilöt keskustelevat I osan ilmestymisestä ja sen saamasta vastaanotosta

•Kirjallisuus itsetarkoituksena: ”sanoman” näennäisyys tai puuttuminen kokonaan

Totuuksien ja valheiden kaleidoskooppi

Totuuksien ja valheiden kaleidoskooppi

•Don Quijoten kirjoittamisen näennäinen tarkoitus tai ”sanoma”: senaikaisen kioskikirjallisuuden, ritariromaanien, teennäisyyden paljastaminen ja naurunalaiseksi tekeminen (näin väitetään esipuheessa)

•Todellisia teemoja — kenties: Filip II:n aikaisen Espanjan jäykkä valtiovalta ja tehoton armeija (Cervantes oli ammattisotilas), kirkollisen hierarkian suvaitsemattomuus, inkvisitio

•Mutta ennen kaikkea ja ylitse muun:

Kansallinen hysteria:
”veren puhtaus”

•710–1492 Espanja on muslimivaltio ja Córdoba islamin tärkeimpiä keskuksia maailmassa.

•Islamilainen Espanja (al-Ándalus) on uskonasioissa suvaitsevainen: juutalaiset ovat muslimihallitsijoiden tieteellisiä neuvonantajia, kristityt saavat harjoittaa uskontoaan, mutta maksavat veroa

•1492 (samana vuonna jolloin Amerikka ”löydetään”) muslimeille ja juutalaisille esitetään uhkavaatimus: kääntyminen kristinuskoon tai karkotus. Uskostaan kiinni pitäneet karkotetaan

•Kristinuskoon (vilpittömästi tai mukavuussyistä) kääntyneet muslimit = moriskoja

•Inkvisitio alkaa epätoivoisesti selvittää keiden kääntymys on aitoa ja ketkä ovat ”salajuutalaisia” tai ”salamuslimeja”

•Myös moriskot karkotetaan 1612

•Kautta teoksen: ”uuskristityt” vs. ”vanhakristityt”

DQ: miten tulkittu eri aikoina

•Aikalaiset ja käännösten lukijat 1700-luvun lopulle asti ja uudestaan Espanjassa Francon aikana: pääosassa komiikka ja ”kansanluonteen” kuvaus

•1800-luvun alkupuolella etenkin Ranskassa ja Englannissa aletaan DQ:ssa nähdä suuria inhimillisiä perusteemoja: realismi vs. idealismi; tätä ehkä sitten myös liioiteltiin

•DQ:n valtava menestys osittain erilaisten tekijöiden yhteensattumaa. DQ oli Cervantesin ”onnenkantamoinen”; C. oli yrittänyt ankarasti vakavan kirjallisuuden puolella, jopa hieman tosikkomaisesti. Menestys heikkoa eikä kirjallinen tasokaan huippuluokkaa

•Heikkoon menestykseen suivaantunut C. päätti kenties panna läskiksi ja tehdä omakohtaisiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa perustuvan kirjan piittaamatta ajan valtavirroista?

•Seurasi menestys, jollaista Cervantes ei itsekään ollut odottanut, mutta Lope de Vega ja muut kulttuurin vartijat yrittivät kaikin tavoin himmentää Don Quijoten mainetta ja suosiota

Cervantes – ”elämä ja teokset”

•Miguel de Cervantes (1547–1616)

Relevantteja tekijöitä C:n elämässä:

—    luuseri, kulki vastoinkäymisestä toiseen

—   kuninkaan ja hallituksen epäsuosiossa: C:n olisi   oikeastaan pitänyt olla sotasankari, mutta hänet   jätettiin valitsematta moniin hakemiinsa virkoihin

—   todennäköisesti juutalaiskäännynnäisten jälkeläinen

—  toimi viimeisinä vuosinaan huonolla menestyksellä   veronkantajana ja kiersi La Manchaa ja Andalusiaa

—  viisi vankeusvuotta orjana Algerissa (1775–1780)   tutustuttavat Cervantesin islamilaisuuteen –   hyvässä ja pahassa

—  perimmältään DQ:ssa suhtautuminen ei-kristittyihin   on ymmärtävää ja suvaitsevaa; suuren yleisön ja   inkvisition mieliksi tekstissä on silti muutama   rasistinen murjaisu

DQ: yhteys todellisuuteen?

•Don Quijoten henkilöhahmossa on todennäköisesti aineksia useammastakin Cervantesin aikana eläneestä henkilöstä.

•En un lugar de la Mancha, de cuyo nombre no quiero acordarme: maakunnan kaupungit ovat kiihkeästi kilpailleet siitä mikä niistä on se, jonka nimeä kertoja ei tässä viitsi mainita.

Posted by Bär/Bähr Sukuseura in Tapahtumat, Uutiset