Sukukokous 2016

Tervehdys sukukokouksesta

Puolensataa bähriläistä kokoontui sukukokoukseen 19.6.2016 Kulttuurikeskus Sofiaan. Tulijoita odotti Bährin kammari, jossa sukulaisille oli tarjolla mm. kirjoja, koruja, sukkia ja hitunen sukumme historiaa valokuvien ja tekstien muodossa. Puheenjohtaja Irina Baehr-Alexandrowskyn tuomat ja Liina Bäckmanin kokoamat nallet saivat hyvälle mielelle ja tutustuimme myös Metsän onni -korujen muotoilijaan Sanna Nuutiseen.

Stipendirahasto
Bährin kammarissa myytyjen seuran kirjojen ja sukutaulujen sekä Veli-Pekka Bäckmanin kirjojen ja Anna-Maija Eskosen neulomien villasukkien tuotto meni lyhentämättömänä stipendirahastoon. Rahastosta on tarkoitus jakaa taiteen tai käsityön alalla opiskelevalle suvun nuorelle anomuksesta tai esityksestä stipendi seuraavassa sukukokouksessa.

Muistamisia
Kahvilla saimme nauttia tanskalaista kranssikakkua, jonka pähkinäiset rinkilät sulivat suussa. Muistimme seuramme hyväksi tehdystä työstä kunniapuheenjohtajaamme Jorma Bäckmania (pj. vuosina 2001 – 2010)  hopeisella Metsän onni -karhuntassusolmioneulalla ja kukkasin. Hopeinen Metsän onni -karhuntassupinssi ja kukkanen ojennettiin myös Riitta Juuselalle (hallituksen jäsen ja sihteeri vuosina 2004-2013). Hopeiset Metsän onni -karhuntassurintakorut tullaan luovuttamaan syksyn aikana kiitoksena kunniajäsenillemme Elina Lehtoselle ja Marketta Sartalle. Heidän panoksensa oli merkittävä sukuseuramme alkutaipaleella. Puheenjohtajamme Irina sai kukkaset valinnastaan Sukuseurojen keskusliitto SSK ry:n puheenjohtajaksi vuodeksi 2016. Hän on ensimmäinen nainen SSK:n puheenjohtajana.

Sokerina kahvittelun päätteeksi saimme jälleen kerran kuulla Markus Bäckmanin laulua Veli-Pekka Bäckmanin säestäessä häntä pianolla. Kuulimme tanskalaisen Carl Nielsenin laulun Jens Vejmand. Näin huomioimme säveltäjän 150 vuotissyntymää vuonna 2015.

Virallinen kokous oli oma juttunsa. Sen pöytäkirja löytyy näiltä sivuilta. Haluan kuitenkin mainita, että seuran jäsenmaksu pysyi ennallaan 20 eurossa/vuosi. Sen rinnalle otettiin kuitenkin uusi jäsenmaksuluokka: opiskelijat maksavat jäsenmaksua vain 10 euroa/vuosi. Nyt voisi siis olla hyvä aika liittyä kasvavaan joukkoomme.

Mistä me tulemme?
Sitä emme saaneet tietää, mutta saimme kuulla mielenkiintoisen esitelmän DNA:sta ja siitä, mitä sen tutkiminen saattaisi meillekin kertoa paikastamme ihmiskunnan sukupuussa. Kun kirkonkirjat ja maakirjat loppuvat, siinä tulee geneettinen tutkimus sukututkimuksen avuksi.

Toinen esitelmöitsijämme, sukulaisemme Jyrki Lappi-Seppälän, tapasi päivän aikana Bährin kammarista, jossa hän myi suomentamaansa maailmankirjallisuuden perusteoksiin kuuluvaa Don Quijotea sekä omaelämäkerrallista kirjaansa Tuulimyllyjä päin.
Ennen kuin Jyrki kertoi meille työstään kääntäjänä sekä EU-vuosistaan Brysselissä Markus ja Veli-Pekka esittivät meille Sibeliuksen säveltämän laulun Illalle. Tuo runo on Jyrkin äidinisän A.V.Koskimiehen kynästä ja sen Ilta on hänen äidinäitinsä Ilta Koskimies (isä Julius Bergroth,
äiti Julia Nanny Sofia Bähr).

EU-organisaation kääntäjien työsarkaa kuvaa hiukan se, että kaikki asiakirjat käännetään siellä 27 jäsenmaan yhteensä 24 eri kielelle. Don Quijotea käsittelevän esityksen jälkeen maltan tuskin odottaa, että pääsen syventymään uudelleen omaan kappaleeseeni tuosta Jyrkin mainiosta käännöksestä. Esitys antoi monta uutta näkökulmaa tekstin lukemiseen.  (Esityksen materiaali on luettavissa täällä.)

Kaikinpuolista ravintoa
Mikä olikaan päivässä parasta? Hengen vai ruumiin ravinto? Tanskalainen juhlalounas sukuseuramme omien Ch. Carsin -nimikkoviinien kera oli maukas ja monipuolinen. Ja Elina Kivekkään (Teisco Mama) jazz-sointiset laulut lounaan aikana sopivat todella hyvin suomalaiseen kesäpäivään – olisin halunnut setin kestävän ja kestävän.

Mutta parasta antia on tosi vaikea sanoa, asiat ja esitykset eivät edes kilpaile keskenään. Ne vain kerta kaikkiaan muodostivat päivän, joka oli kaiken työn ja suunnittelun arvoista. DNA-tutkimus kolahti kunnolla, oli ihana tavata sukulaisia ja jutella niiden kanssa, joiden kanssa ei ollut ennen päässyt juttusille, Bährin kammarin nallet saivat hyvälle mielelle  ja suvun käden-, sanan- ja kuvantaitoja oli mukava katsella. Luovuutta ja taiteellisuutta taitaa tässä porukassa riittää.

Kiitos hallitukselle kolmen vuoden puurtamisesta (kuka kissan hännän nostaa, jollei kissa itse) ja erittäin suuri kiitos kaikille jäsenmaksunsa maksaneille (ilman teitä tätä ei olisi voitu toteuttaa) ja lämmin kiitos kaikille mukana olleille ja talkoisiin osallistunelle, mm. Linda Bäckmanille kameran takana.

Paula Virmasalo
(ABB_IGb)

P.S. Ja arvaatko missä sijaitsee Bährinkatu?

Vastaa