PEKKA ERVAMAA (ABB_adF_B) on elokuvaaja, valokuvaaja ja media-alan opettaja. Katso lisää tästä linkistä:
http://www.flickr.com/photos/pekkaervamaa
TUOMAS ERVAMAA (ABB_adF_BB) on taiteen maisteri ja lasimuotoilija, joka on pitänyt useita näyttelyitä Helsingissä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin useissa maissa. Katso lisää tästä linkistä:
http://www.finnishdesigners.fi/portfolio/tuomas.ervamaa
Tuomaksen ja Pekan teoksista kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä: pekkaervamaa(at)gmail.com
Isäni Antamo Vaajakallion (ABB_IG) perisuomalainen sianlihakastike maistuu pakkaspäivänä. Hänen äitisä Liina-mamma oli kuollut jo isän ollessa pieni poika, mutta äidin tekemä ruoka jättää lähtemättömään muistijäljen. Isä sanoikin usein kaipaavansa Liina-mamman ruokien konstailematonta, yksinkertaista makua. Näissä oli tavallisesti mausteena vain suola ja pippuri, kuten tässä yhdessä isän bravuureista, possukastikkeessa, jonka minä tulen muistamaan koko ikäni.
Isäni käytti possukastikkeeseen sian ”raitalihaa” eli ohuita kylkisiivuja. Ne ja sipulin hän pilkkoi pieteetillä pieniksi ja paistoin rautapannulla rapeaksi. Kastikkeen isä teki lisäämällä pannulle pari ruokalusikkaa vehnäjauhoja ruskistumaan, tilkan vettä sekä ruokakermaa, suolaa ja ripauksen valkopipuria.
Koska ranskalaisessa keittokirjassa, jota isä mielellään tutki, käskettiin yleensä ”keittää kastike puoleen”, sitä oli aina niukasti tarjolla. Mutta mahdotonta kuinka hyvää se oli. Isä tarjosi sitä minulle ja kuopukselleni, kun joskus 1980-luvulla hetken kotiäitinä ollessani kävin heillä siivoamassa kerran viikossa. Isä oli tuolloin jo eläkkeellä, mutta äiti vielä kiivaasti töissä.
Paula Virmasalo
Joku joskus kehui Runebergintorttujani. Voi olla, että niissä on erityistä taikaa, olenhan laulaa luikutellut Vänrikki Stooleja jos missä ja minkälaisessa sotisovassa. Minä tosiaan rakastan Runebergintorttuja! Olen jopa pukenut tyttäreni Liinan käveleväksi Runebergintortuksi Kullanmuru-musikaalissa (Hilloneuvos). Runebergia ihailen runoseppona, joskin hänen siviiliminänsä edustaa jotain itselleni vierasta. Fredrikaa ei joka tilanteessa käy kateeksi. Runoilija, pappi ja latinisti yhtä kaikki. Tässä hänen nimikkotorttunsa à la V-P.
Ainesosat:
100 g margariinia
1,5 dl fariinisokeria
1 kananmuna
1 dl vehnäjauhoja
1 dl korppujauhoja
3/4 dl mantelirouhetta
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl mantelieanssia (toki oman maun mukaan)
Vadelmahyytelöä
Valkoista sokerikuorrutetta
Valmistusohje:
1. Margariini ja sokeri vatkataan vaahdoksi.
2. Joukkoon kananmuna, vatkataan hyvin.
3. Sekoita kuivat aineet keskenään.
4. Sekoita kaikki keskenään.
5. Annostele pari ruokalusikallista taikinaa per torttu, joko paperivuokaan tai metalliseen sylinterivuokaan.
6. Paista 200 asteessa 10 min.
7. Anna torttujen jäähtyä, irroita sylinterivuoat, jos käytit sellaisia. Aseta tortut tarjottimelle.
8. Ripauta vähän vadelmahyytelöä keskelle torttua.
9. Reunusta hyytelö sokerikuorrutteella.
10. Anna jäähtyä hyvin, parhaimmillaan tortut ovat muutaman tunnin päästä leivonnasta (herkullisia vielä seuraavana päivänäkin).
Huom!
1) On tärkeää, ettet leivo tortuista liian suuria. Nämä pienet rapeat tortut eivät muistuta kaupan kääretorttutaikinaisia levonnaisia. 2) Manteliesanssin voi korvata karvasmanteliöljyllä. Näiden eteeristen mausteiden merkitys tortuissa on oleellinen.
Leivonnan jälkeen voit tiedustella rakkaltasi tai naapuriltasi: ”Ken seuraa mua retkelle/ nyt Näsijärven rannalle?”, ja aloittaa herkuttelun.
Tyrväällä 5.2.2018
V-P. Bäckman (ABB_abe_AC)
dav
Aineosat:
200 voita/leivontamargariinia
200g sokeria
4 kananmunaa
200 g jauhoja
2 tl leivinjauhetta
Kostutus:
1 sitruuna
1 appelsiini
125 g sokeria
Valimistusohje:
1. Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi
2. Lisää kananmunat yksitellen
3. Lisää jauholeivinjauheseos
4. Paista noin 200 asteessa kunnes kypsä ( noin 40 minuuttia)
5. Pese hedelmät ja raasta kuori, purista sitten hedelmistä mehu
6. Sekoita keskenään kuoriraaste, hedelmämehu ja sokeri
7. Kuumita seos
8. Kumos kakku ja pese vuoka
9. Laita kakku takaisin vuokaan ja kaada kuuma kostutusliemi kakulle.
Kakun höysteenä voi tarjota kermavaahtoa ja nyt vain kahvia juomaan.
Tämän herkullisen kakkureseptin lähetti Marketta Koivisto (AEA_JBc)
Puheenjohtajamme Irina Baehr-Alexandrowsky valittiin jo kolmannelle kaudelle Sukuseurojen Keskusliiton puheenjohtajaksi. Irina on ensimmäinen nainen vuonna 1979 perustetun liiton johdossa.
Kiitos Irina, kun jaksat väsymättä työskennellä paitsi oman sukuseurasi, myös sukuseurojen yhteisen edun ja toiminnan turvaamisen hyväksi.
Sukuseurojen Keskusliitto ry on sukuyhteisöjen valtakunnallinen keskusjärjestö, joka tuo sukuyhteisöt ja -harrastajat yhteen. Sen tärkein tehtävä on tukea jäsenseurojensa toimintaa ja hoitaa edunvalvontaa. Keskusliitolla on 110 jäsenseuraa ja lähes 1000 kannattajajäsentä. Jäsenseuroissa on yhteensä noin 30 000 henkilöjäsentä.
Keskusliitto toimii yhteistyössä kaikkien sukuharrastusyhteisöjen kanssa ja kertoo sukuyhteisöjen toiminnasta, sukututkimuksesta ja niiden tavoitteista kaikille kiinnostuneille tahoille. Keskusliitto julkaisee Sukuviesti-lehteä ja tuottaa sukuseurojen ja harrastajien käyttöön kirjallista materiaalia, kuten alan oppi- ja käsikirjoja.
Kuusi ja Kataja kamariooppera 19.1.- 20.1.2018 Tyrvään pappilassa. Libretto ja sävellys Veli-Pekka Bäckman.
Nyt on jo 6 sukulaista ilmoittautunut ensi-iltaan perjantaina 19.1.2018. Menemme yhdessä kuuntelemaan Veli-Pekan säveltämää musiikkia Tyrvään pappilan viereiseen seurakuntasaliin ja sen jälkeen syömään buffetillallista Tyrvään pappilaan.
Buffetillallisen yhteydessä pienoiskonsertti, jossa Markus Bäckman tulkitsee Edvin Piiran runoja Veli-Pekka Bäckmanin pianosäestyksellä.
Jos vielä olet kiinnostunut, soita minulle
puh. 040 5266672.
Tilaisuus alkaa klo 19:00. Itse kamariooppera kestää 45 minuuttia, jonka jälkeen buffet-illallinen Tyrvään Pappilassa. Illallisen aikana Markus Bäckman laulaa laulusarjan Oodi vuodenajalle, runot Edvin Piira, säveltäjä Veli-Pekka Bäckman.
Lippujen hinnat: kamariooppera 25 euroa/ henkilö. Koko paketti: kamariooppera, buffet-illallinen + pienoiskonsertti 65 euroa/ henkilö.
Lipunmyynti: www.tyrvaanpappila.fi
Teos- ja tekijäesittelyt: www.virtamies.fi
P.S. Toinen esitys on lauantaina 20.1.2018. Ohjelma on molempina iltoina sama.
Ilmoita kiinnostuksestasi osallistua sähköpostiini irina.baehr(at)gmail.com
Isäni Antamo Vaajakallio (ABB_IG) oli innokas ja pikkutarkka kokki. Hänen pyttipannussaan perunan palat olivat kaikki saman kokoisia, sipuli oli leikattu täsmällisesti yhtä paksuiksi renkaiksi tai pieniksi kuutioiksi, salaattia ei koskaan revitty kulhoon vaan sekin leikattiin terävällä veitsellä ”määrämittaan”. Vaikka hänen makupalettiinsa mahtuivat jo 60-luvun lopulla niin valkosipuli kuin paprikatkin, kokeiltiinpa meillä joskus sammakonreisiäkin, perhe piti ennenkaikkea hänen perinteisistä suomalaisista herkuistaan. Jouluisen pitopöydän ehdoton suosikki oli silakkarullat. Isän tekeminä niissä oli juuri oikea pehmeys yhdistettynä oikeaan kirpeyteen. Tämän reseptin olen kopioinut joskus häneltä, mutta jostain syystä itseni tekemät eivät vedä vertoja isän valmistamille. Antamon silakkarullat on keilemisen arvoinen resepti joka tapauksessa.
Tässä Antamo on kuvattu muoviessu edessä, jollain herrojen makkarakurssilla. Kuva löytyi isän arkistoista, kuvaajaa ei ole tiedossa.
Valmistusaineet:
4 dl vettä
2 dl etikkaa
2-4 kukkuraista rkl sokeria
1 rkl suolaa
10-15 maustepippuria
10 valkopippuria
6-10 mustapippuria
1 iso sipuli viipaloituna
1 porkkana viipaloituna
2-3 laakerinlehteä
3-4 neilikkaa
Valmistusohje:
Kiehauta liemi ja siivilöi.
Kaada silakoille, jotka olet asettanut rullattuina vieri viereen sopivan kokoiseen kattilaan.
Keitä hiljaisella tulella 15-20 minuuttia.
Jäähdytä.
Laita silakkarullat tarjolle esimerkiksi lasipurkkiin. Halutessasi voit käytää koristeina liemen laakerinlehtiä, porkkanasiivuja ym.
Paula Virmasalo (ABB_IGb)
Meidän perheessä minun ruokarepertuaariini kuuluvat keitot, pastat ja salaatit. Kerran onnnistuin täällä Malagassa, jossa vietän talvet, valmistamaan mielettömän hyvää pastaa vaikka itse sanonkin. Harmi etten silloin tajunnut ottaa kuvaa, mutta käyttäkää mielekuvistusta: syvällä lautasella on tuoreista katkaravuista, kermasta ja porkkanasta auringon väriä saanut mehukas annos.1/2 kiloa juuri hallista tuotuja tuoreita isoja katkarapuja kuorineen
2 pulskaa valkosipulinkynttä
3 cm aika tulista chiliä ohuina siivuina ilman siemeniä
5 cm purjoa
4 tuoretta herkkusientä siivuina
pikku loraus soijakastiketta
aivan vähän suolaa
keskikokoinen porkkana
2 dl ruokakermaa (15%)
puolikkaan sitruunan mehu
silputtua persiljaa
Puheenjohtajamme Irina Ruoka-Kalevalan julkistustiliasuudessa Helsingin Ritarihuoneella.
Näin runoiltiin Ruoka-Kalevalan julkistustilaisuuden kutsussa. S-ryhmä, Marttaliitto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ovat tehneet yhdessä suuren keräystyön, joka alkoi vuonna 2016 ja jatkuu edelleen. Työn tuloksena suomalaista ruokakulttuuria ja makumuistoja on ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa koottu yksien kansien väliin – Ruoka-Kalevalaksi. Kirja julkaistiin tänään perjantaina 6.102017 Ritarihuoneella.
Voisiko lapsuusmuistoille rakentuva sukuteos inspiroida meidätkin uuden sukukirjan suunnitteluun? kysyy ylläpitäjä.
Kirja Sukupolven äänet julkistetaan Turun kirjamessuilla 8.10.2017. Julkistamisen jälkeen käydään paneelikeskustelu, jossa keskustellaan paitsi teoksen sisällöstä myös lapsuus- ja nuoruusmuistoista sukukirjan keskeisimpänä lähteenä.
Lapsuuden muistot rakentuvat mieliin painuneista yksityiskohdista; arkisista tapahtumista ja juhlan tunnusta, tuoksuista, mauista ja äänistä. Jokainen muistaa lapsuuden kodin, koulun ja lähiympäristön paikat sekä ihmiset omalla tavallaan. Nämä muistot rakentavat identiteettiä, ymmärrystä itsestä ja muista. Sukupolvien äänet -kirja vie lukijansa Lempiäisten sukuseuran jäsenten lapsuuteen 1920-luvulta nykyhetkeen.
Teoksessa käsitellään Suomen historian suuria murrosvaiheita lapsen silmin. Esille nousevat sota-ajan muistot ja työteliään jälleenrakentamisen aika, mutta myös elintason nousun myötä yleistyvät lomanviettoon ja matkailuun liittyvät muistot. Kirjan kautta voi tutustua suvun jäsenten lapsuuden merkityksellisiin paikkoihin, päästä mukaan eri aikojen hauskimpiin leikkeihin ja hahmottaa koulunkäynnissä tapahtuneita muutoksia.
Teos on Turun yliopiston kansatieteen ja Lempiäisten sukuseuran yhteistyöhankkeen tulos ja se perustuu vuosina 2014–2017 tehtyyn, suvun jäseniä osallistaneeseen tutkimusprojektiin. Lempiäisten suvun jäsenten lapsuus- ja nuoruusmuistoja avataan kansatieteellisen tutkimuksen näkökulmasta muun muassa kulttuuriperinnön käsitteen avulla ja visuaalisen muistamisen keinoja tarkastelemalla.
Julkistamistilaisuus ja paneelikeskustelu
su 8.10.2017 klo 15.00-15.20
Turun kirjamessut, Eino-tila 2 krs.
Keskustelemassa: professori Helena Ruotsala, yliopisto-opettaja Maija Mäki, kansatieteen opiskelija Eija Schwartz sekä Lempiäisten sukuseurasta Jorma Lempiäinen. Juontaja: Kari Virtanen, Lempiäisten sukuseuran puheenjohtaja.
Sukupolvien äänet. Lempiäisten sukuseuran jäsenten lapsuus- ja nuoruusmuistoja. Toim. Niina Koskihaara ja Maija Mäki Kansatiede, Turun yliopisto ja Lempiäisten sukuseura ry Scripta Aboensia 5 Juvenes Print, Suomen Yliopistopaino Oy, Turku 2017, 251 s. ISBN 978-951-29-6904-3
ISSN 1457-5469 Kirjan hinta on messutarjouksena 32 € (norm. 38 €) ja sitä myy Lempiäisten sukuseura, www.lempiaistensukuseura.fi
Lisätietoja:
Professori Helena Ruotsala, Kansatiede, Turun yliopisto
helruo@utu.fi / p. 040 7325489
Yliopisto-opettaja Maija Mäki, Kansatiede, Turun yliopisto
maija.j.maki@utu.fi / p. 050 3797471
Kari Virtanen, Lempiäisten sukuseura ry, puheenjohtaja
kari.virtanen(at)iki.fi / p. 040 5707873
