Bährinkatu

BÄHRINKATU

Seinäjoen kaupungin nimistöpolitiikassa on erityisesti viime vuosina pyritty sepitteellisten (keksittyjen) nimien sijaan ammentamaan katujen ja paikkojen nimet paikallisperinteestä ja alueen kulttuurihistoriasta. Nimistö auttaa näin kaupunkilaisia ja erityisesti uusia asukkaita kurkistamaan aikaan, jota ei enää ole mutta jonka varaan nykyisyys on rakennettu.

Seinäjoen itsenäisen kunnan synty nojaa Östermyran teolliseen vaiheeseen. Vaasalaisen laivanvarustaja Abraham Falanderin ja hänen myötään monien ruotsinkielisten sekä muitakin kansallisuuksia edustavien koulutettujen ammattiosaajien rooli on ollut merkittävä. Östermyran teollisuuden kaaduttua vararikkoon Seinäjoen tulevaa maakuntakeskusasemaa pohjusti rautatie, jonka rakentajat ja virkamiehet olivat usein ruotsinkielisiä.

Nykyisen Törnävän kaupunginosan (Östermyra) kadunnimistössä on vanhastaan hyödynnetty Östermyran aikaista sanastoa (mm. Hamarintie, Leppäliiverintie, Patruunantie), mutta kaikkea ruotsin kieleen tai yleensä vieraskielisyyteen vivahtavaa on vältelty. Perusteluna on saatettu käyttää sitä, että vieraskieliset nimet ovat osoitteina vaikeita. Perustelu ei kuitenkaan tee oikeutta Seinäjoen historian todellisuudelle, eivätkä kaikki nimetkään ole ylivoimaisia, joutuvathan kaikki nykymaailmassa toimimaan kansainvälisten ilmiöiden keskellä.

Viime vuosina kaupungin nimitoimikunta on kirjoittanut kartalle nimistöä, joka monipuolisemmin tarjoaa paikkakunnan menneisyyden käyntikortteja. Östermyrankadulle löydettiin sopiva paikka osoitekartalta neljä vuotta sitten. Sen jälkeen seurasivat Falanderinkatu sekä Wasastjernan ydinperheen etunimien mukaiset kadunnimet.

Viimeisin vierasperäisiä nimiä hyödyntävä alue on Pajuluoman asuntoalueella, vanhasta Östermyrasta etelään. Falanderinkadun poikkikadut ovat saaneet nimensä eräiden Östermyran kukoistusajan tärkeiden toimijoiden mukaan. Kynzellinkatu muistuttaa siitä, että inspehtori Kynzell teki huomattavan kirjalahjoituksen paikkakunnan ensimmäiseen kirjastoon. Bährinkatu kertoo tanskalaissyntyisen tynnyrimestari Nikolai Ernst Bährin tärkeästä roolista ruutitehtaalla ja hänen poikansa Ernst Julius Bährin menestyksestä Wasastjernan perustaman Inhan ruukin patruunana.

Seinäjoen kadunnimistöön otetut henkilöt ovat olleet oman aikansa merkkihenkilöitä, vaikka mistään sankaritarinoista kaikkien kohdalla ei voida puhuakaan. Vierasperäisten nimien tärkeänä perusteena on kertoa Seinäjoen varhaishistorian väestöllisestä moninaisuudesta. Myös Karjalan evakoiden merkitys paikkakunnan rakentajina on huomioitu asuinalueella, jonka kadunnimet kertovat niistä Karjalan kunnista, joista sotapakolaiset enimmäkseen Seinäjoelle muuttivat.

Toukokuussa 2016

Markus Aaltonen

Valtiopäiväneuvos
Seinäjoen kaupungin nimitoimikunnan puheenjohtaja

Vastaa