Kuukausi: toukokuu 2017

Lapsuuden muistoja: Kultaharava ja helminauha

Kuvassa Antamo Vaajakallio vaimonsa Mairen kanssa kesällä 2006.

Vanhetessamme unohdamme lähiasiat helposti, mutta kaukaisen lapsuuden tapahtumat säilyvät muistissa niin, että ne suorastaan näkee, kuten tämänkin tapahtumasarjan.

Kesä vuonna 1925 oli kaunis ja lämmin. Olin vajaa viisivuotias pellavapää. Perheellä oli kesähuvila Järvenpäässä. Kookkaanpuoleinen pyöröhirsihuvila lasiverantoineen oli – ehkä hyvinkin vain pari vuota aikaisemmin – siirretty Terijoelta. Tuvan katossa riippui likaisenvalkoinen vanhanaikaisen kierteinen sähköjohto, jonka päässä oli messinkinen lampunpidin, armatuuri. Permanto oli maalaamatonta lautaa, jossa säännölliset naulankantarivit kertoivat lattiapalkkien paikat. Seikka, jolla on oma osuutensa tarinassa.

Vaikka Liinamammalla oli ollut kissa-astma jo pikkutytöstä asti, meillä oli kissa. Essu pelkäsi kamalasti ukkosta. Ja pelkäämistä piisasi, sillä ukonilma rakasti kesäpaikkaamme. Kun ensimmäisen kerran jyrähti, Essua vietiin sängyn alle. Siitä näkyi vain takapuoli ja hermostuneesti vispaava häntä. Kattiparka sai olla sängyn alla harva se päivä.

Taas oli ukonilma ja taivas savenharmaa. Vettä tuli kaatamalla. Istuessani näin katosta riippuvan sähköjohdon, jossa ei ollut lamppua. Sähkövirta meillä kyllä oli. Äkkiä kuului kova jyrinä. Katselin hämmästyneenä, kun lampun pitimestä levisi kuin loistavista kultalangoista muodostunut haravapurkaus. Se valui lattialle ja hävisi naulankantoihin. Kaikessa vaarallisuudessaan tämä ihmeellinen tulitanssi oli minulle, pienelle pojalle, sadunomainen ilotulitus, joka piirtyi tarkoin muistin kuvastoon. Arvelen, että tuo tuliharava hentoine mutta loistavine säkeineen käsitti parikymmentä purkausvanaa, jotka viipyivät näkyvissä sekunnin verran, kadoten lähimpään maakosketukseen, lattian rautaisiin naulankantoihin.

Livahdin ison kolmiruutuikkunan ääreen. Minulle, jonka naama ylsi juuri mukavasti ikkunalaudan yläpuolelle, se oli suosikkipaikka. Oli pimeää, vaikka oli keskipäivä. Sade valui rankkana ilmeettömältä taivaalta. Äkkiä salama iski valtavan räjähdyksen tavoin alas tyhjälle heinäpellolle. Näin jotain, jota en koskaan aikaisemmin enkä koskaan sen jälkeen ole nähnyt. Taivaan ja myrskyisen maiseman halkaisi jättimäinen helminauha: todellakin, sarja loistavia, pyöreitä huikaisevan kirkkaita erillisiä tähtiä säännöllisin välimatkoin. Tämä luonnon hohtava jättiläisommel yhdisti toisiinsa maiseman kaksi puoliskoa. Se viipyi juoksevana nauhana silmissäni, ilmeisesti verkkokalvon jälkikuvana. Tänäkin päivänä tuo kuva ilmestyy näkökeskukseeni, johon se tallentui yli 80 vuotta sitten. Olin nähnyt jotain ihmeellistä ja tuiki harvinaista, jota vain harvalle onnelliselle on suotu: helminauhasalaman.

Antamo Vaajakallion muistelu kotonaan Muuramessa 2007
(1920-2008; Sininen kirja: taulu V B 91; uusi merkintä AAB_IG)

(alkuperäisestä tekstistä toimittanut Paula Virmasalo)

Posted by Paula Virmasalo in eMuseo
Neljän sukupolven yhteinen kastemekko

Neljän sukupolven yhteinen kastemekko

Kastemekko on valmistettu Tampereella J. Tirkkosen lanka-ja kangaskaupassa vuonna 1910 Karkun silloisen kanttorin Kaarlo Bährin (1880-1936) ja puolisonsa Hilja s. Lehtosen (1886-1962) tyttärelle Ailille.

Mekossa on sittemmin kastettu kanttorin lasten Ailin ja Antin jälkeläiset. Helmaa koristavat kaikkiaan siinä kastettujen 23 lapsen vaalean punaisella ja vaalean sinisellä kirjaillut nimikirjaimet ja vuosiluvut. Kastemekko on luovutettu Tyrvään seudun museon kokoelmiin.

Kaarlo Bähr on oluttehtailija Frederik Carl Christian Bärin (1841-1882) ja puolisonsa Maria Louise s. Gelanderin (1842-1923) poika. Christian Bär muutti Suomeen vuonna 1861 Kööpenhaminasta.

 

Kastettujen lasten nimikirjaimet on kirjattu puvun helmaan

       

Kastemekkoon kirjaillut nimet ja vuosiluvut löydät suljetulta osastolta.

Lähde: Ritva-Liisa Havas

Posted by Paula Virmasalo in eMuseo

Sukuseura – Liity jäseneksi

20 vuotta sukuseuramme perustamisesta täyttyi 14.6.2012

Bär/Bähr-sukuseura ry:n tarkoituksena on vaalia Tanskaan juurensa ulottavan suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta jäsenten keskuudessa.

Seura järjestää joka 3. vuosi sukukokoukssen, jossa viralliset asiat hoidettuamme olemme nauttineet sekä hyvästä ateriasta, että etenkin toistemme leppoisasta seurasta.

Näiden kotisivujen tarjoituksena on antaa jäsenille tietoa sukuseuran toiminnasta, herättää eloon menneitten polvien tarinoita ja auttaa meitä tuntemaan omat juuremme.

Kutsumme kaikki sukulaiset tuottamaan aineistoa näille sivuille. Kerro tarinoita perinteistä ja tapahtumista, muistele vanhoja. Aineistoa ja ehdotuksia sivujen kehittämiseksi voit lähettää vaikka palautelomakkeella.

Liity jäseneksi – edistät sukumme perintöä

Esimerkiksi nämä kotisivut, yhteydet viranomaisiin ja jäseniin sekä sukututkimusrekisterin ylläpito toteutetaan jäsenmaksutuloilla. Sukukokouksen pöytäkirja toimitetaan jäsenille jäsenkirjeen liitteenä.
Jäsenmaksun suuruuden päättää sukukokous. Vuoden 2016 sukukouksen päätöksen mukaan se on 20 euroa/vuosi,  opiskelijoilta jäsenmaksu on 10 euroa/vuosi.

Jäsenmaksu maksetaan vuosittain sukuseuran                                                                       tilille FI22 4006 0010 2986 24  

Muista mainita vuosi ja sen jäsenen nimi, jota maksu koskee.

Posted by Irina Baehr in Uutiset

Uutta sukututkimusrekisterissä

Uusi tunnusjärjestelmä sukututkimusrekisteriin
Vanha sukutaulujen numerointi on perustunut suvun jäsenten syntymisjärjestykseen sukuhaaroittain. Koska sukuhaarat kasvavat eri tahtiin, ei numerointi uusia jäseniä lisättäessä enää toimi: Aiemmin syntyneet saattavat saada uuden taulunumeron. Ja taas uuden, kun lisäämme seuraavan jäsenen rekisteriin.

Siksi olen katsonut paremmaksi siirtyä vähitellen Henry Tudermanin kehittämään kirjaintunnuksiin perustuvaan merkintätapaan. Asia käsiteltiin hallituksen 2013 syksyn kokouksessa, jolloin se hyväksyttiin.

Joudumme hylkäämään Sinisen Kirjan numeroinnin, mutta jatkossa uudet sukupolvet ”uivat” omille paikoilleen aiheuttamatta muutoksia tunnuksiin.

Periaate:

1. sukupolvessa siis yksi kirjain
kantaisä on A

2. sukupolvessa on kaksi kirjainta
1. lapsi AA (poika) tai Aa (tyttö),
2. lapsi AB tai Ab jne.

3. sukupolvessa on kolme kirjainta, jne.
AAn 1. lapsi AAA tai AAa
AAn 2. lapsi AAB ta AAb
AAn 3. lapsi AAC tai AAc, jne
Sukulaisuuden selvittäminen on helppoa asettamalla tarkasteltavien kirjaintiedot alakkain. Vain viimeisen kirjaimen erotessa kysymyksessä ovat sisarukset.
Kaksi viimeistä kirjainta eroaa, kyseessä ovat serkukset.

Jokainen tunnistaa jatkossa kirjaintunnisteensa alusta, mihin sukuhaaraan kuuluu ja kirjaimien lukumäärästä monenteenko sukupolveen kuuluu.

ABA = Alavuuden sukuhaara, (= Bähr,  Johan Adolf  ’Janne/Jobben’ )

ABB = Inhan sukuhaara, (=Bähr, Ernst Julius)

AEA = Ruoveden sukuhaara, (= Bär, Frederik Carl Christian vanh)

 

Esimerkki uudesta merkinnästä suoraan alenevassa polvessa

Minun isoisäni isoisän isä
BÄR,  Johan Christian (nro 1. I ABCD)  A                   kantaisä (oletamme 1. lapsi)

Minun isoisäni isoisä
Bähr, Nikolai Ernst (nro 3. II B)              AB                2. lapsi

MInun isoisäni isä
Bähr, Ernst Julius (nro 9. III B)               ABB              2. lapsi

minun isoisäni
Vaajakallio,Edvin Ossian (nro 36. IV B)   ABB_I          9. lapsi

minun isäni
Vaajakallio, Antamo (nro 91. V B)         ABB_IG          7. lapsi

minä
Virmasalo, Paula (nro 162. VI B)           ABB_IGb        2. lapsi

 

Esimerkki sisarukset ja serkut, pikkuserkut

Jukka Vaajakallio                          ABB_IGA       veljeni/ vain viimeinen kirjain eroaa

Paula Virmasalo                            ABB_IGb        minä

Anna-Maija Eskonen                     ABB_IGc        siskoni

Pertti Vaajakallio                            ABB_ICA        serkku, yhtä monta kirjainta,

2. viimeistä eroavat

Ville Vaajakallio                              ABB_ICA_A     _serkkuni  poika

Veera Virmasalo                            ABB_IGb_b      tyttäreni Veera

Ville ja Veera ovat pikkuserkuksia, koska 3. viimeistä kirjainta eroavat.

 

Muutostyö on hidasta ja tarkkuutta vaativaa. Se ei valmistu hetkessä. Siksi rekisteriotetta tilaava saattaa saada tietonsa vielä ”Sinisen Kirjan muodossa”.
Saattaa myös olla, että työn aikana kohtaan ongelmia jotka eivät ratkea aivan heti. Mutta tavoitteenani on, ettei sukutaulujen numerointi muuttuisi kenenkään kohdalla montaa kertaa.

Kaipaan myös edelleen ilmoituksia  muutoksista ja lisäyksistä rekisteriin (syntyneet, kuolleet, avioliitot, koulutus jne). Niitä voi lähettää näiden kotisivujemme kautta tai suoraan minulle sähköpostilla.

Paula Virmasalo, sukututkimusrekisterin hoitaja
paula.virmasalo(at)saunalahti.fi

Posted by Paula Virmasalo in Uutiset

Suku viestii ja vaeltaa

Suku viestii ja vaeltaa 27.9.2014 Kulttuurikeskus Sofiassa

Sukuviestin asiantuntijaneuvoston järjestämä 35-vuotisjuhlaseminaari

Seminaarin ohjelma

Seminaarin avaus ja luento Suku: Tuki ja turva vai pakkopaita?
Professori Anto Leikola

Idän kirkon vaikutus Suomessa,
metropoliitta Ambrosius

Petroskoin arkiston aineistot suomalaiselle sukututkijalle,
tietopalvelun päällikkö Jelena Usachjova, Petroskoin Kansallisarkisto

Lounas

Kivekäs, metsäsuomalainen vai hugenotti? Suvun juurien etsintää,
professori Juha Pentikäinen

Inkerinsuomalaiset Inkerinmaalla ja Suomessa,
tohtori Helena Miettinen, Inkerin kulttuuriseura

Suomalaisena taiteentekijänä Keski- ja Etelä-Euroopassa,
taidehistorioitsija Virve Heininen

Jokaisessa meissä asuu pieni sukututkija. Sukuseuratoiminnasta ja sukututkimuksesta, ylilääkäri Matias Eronen

Mahdolliset huomionosoitukset

Tilaisuuden päätössanat, varapuheenjohtaja Kristiina Backberg, Sukuseurojen Keskusliitto

Seminaarin juontajana toimii Irina Baehr-Alexandrowsky, Sukuseurojen Keskusliiton hallitus

Posted by Irina Baehr in Tapahtumat

Sukua tutkimaan? sukuharrastajan pikkujätti

KIRJAUUTUUS:

Sukua tutkimaan? sukuharrastajan pikkujätti

Sukututkimus elää vahvaa murroskautta. Aineistojen digitointi mahdollistaa tutkimisen muuallakin kuin arkistoissa. Kotikoneelta tutkittaessa tarvitaan kuitenkin tietoa lähteistä. Tähän kirjaan on  koottu perustietoa sukututkijalle ja arkistojen sekä muiden aarreaittojen esittelyn yhteyteen on lisätty digitaalisten aineistojen osoitteita. Perusaineistojen lisäksi kirjan lopussa on käyty läpi henkilötietojen käsittelyä sukututkimuksessa, sukuseuran perustamista ja sukututkimuksen saattamista kirjaksi.

Tämä kirja yhdistettynä Sukuseurojen keskusliiton Sanasto sukututkijoille -julkaisuun on erinomainen selviytymispaketti sukuharrastajalle.

Tilaukset: Sukuseurojen keskusliitto, toimisto@suvut.fi
Hinta: 20 € + postikulut
Kustantaja: Sukuseurojen Keskusliitto SSK ry, Espoo 2014
Painopaikka: KTMP | Ykkös-Offset, Vaasa 2014
ISBN 978-952-99375-9-

Posted by Irina Baehr in Uutiset
Sukuseuramme Ch. Carsin -nimikkoviinit

Sukuseuramme Ch. Carsin -nimikkoviinit

Sukuseuran hallituksessa heräsi ajatus selvittää olisiko mahdollista saada sukuseuralle nimikkoviinejä. Lähtökohtana oli, että sukumme jäsenellä Juha Berglundilla on Ranskassa viinitila Château Carsin. Juhaan otettiin yhteyttä ja hän oli valmis viemään hanketta eteenpäin yhdessä hallituksen kanssa.

Sukuseuran nimikkoviineinä on kaksi valkoviiniä ja kaksi punaviiniä. Ensimmäiset  nimikkoviinit esiteltiin sukukokouksen yhteydessä kesällä 2013.

Nimikkoviineihimme valitun oman takaetiketin suunnittelusta vastasivat Irina Baehr-Alexandrowsky ja Veli-Pekka Bäckman. Sitä koristavat mm. Jukka Vaajakallion suunnittelema Bär/Bähr -sukuseura -logo ja Veli-Pekka Bäckmanin suunnittelema karhuntassu -tunnus.

Lue Juha Berglundin kuvausta Château Carsinista  Carsin Shopin kotisivuilta >>

Valkoviinit:

Château Carsin Blanc Sec 2012      

Rypälelajikkeet: Semillon 69 %, Sauvignon Blanc 25 % ja Sauvignon Grise 6 %
Tekniset tiedot: Viini on kypsynyt terästankeissa 6-8 kuukautta.

Château Carsin L´Etiquette Grise 2014

Rypälelajikkeet: Sauvignon Gris 100%
Tekniset tiedot: Viini on käynyt luonnonhiivoilla tammitynnyreissä ja kypsytetty 7 kuukauden ajan hiivasakan päällä. Viini on pullotettu toukokuussa 2015.

 

Punaviinit:  

Château Carsin Rouge 2013

Rypälelajikkeet: Merlot 80%, Cabernet Franc 10% ja Malbec 4%, Carmenere 3%, Cabernet Sauvignon 2% ja Petit Verdot 1%.
Tekniset tiedot: Viini on kypsynyt tammitynnyreissä 11-12 kuukauden ajan.

Château Carsin Cuvèe Noire 2014

Rypälelajikkeet: Merlot 75%, Cabernet Franc 12%, Malbec 8%, Petit Verdot 3% ja Carmenere 2%
Tekniset tiedot: Viini on kypsynyt tammitynnyreissä 12 kuukauden ajan.

 

Lisätietoa viineistä, hinnat ja tilausohjeet löydät Tuotteet osiosta >>

 

Tietoa Château Carsinista

Vuonna 1990 ostimme sisarieni kanssa viinitilan, Château Carsinin. Tila sijaitsee noin 40 kilometriä Bordeaux’n kaupungista etelään, polveilevalla Ranskan maaseudulla. Kellarimme ja pääosa tarhastamme ovat Rionsin kylässä, jossa on sijainnut gallialaisten kylä jo 2000 vuotta sitten.

Aluksi seurasimme ns. Uuden Maailman viinintekofilosofiaa, joka puski tuolloin voimakkaasti Australiasta maailman viinintuotantoalueille. Tekninen laatu tarkoitti puhtaita ja hedelmäisiä viinejä.

Sittemmin olemme siirtyneet teknillisistä pyrkimyksistä kohti maanläheisempiä ja omalle alkuperällensä tyypillisiä viinejä. Olemme muun muassa ottaneet monia vanhoja kansanperinteisiin nojaavia menetelmiä käyttöön ja lopettaneet mm. erilaisten hyönteis- ja rikkaruohomyrkkyjen käytön. Seuraamme myös kuunkiertoa köynnösten kasvatuksessa ja viininvalmistuksessa kellarissamme.

Olemme myös istuttaneet useita perinteisiä Bordeaux’n rypälelajikkeita, jotka ovat viime vuosina jääneet kaupallisten valintojen myötä vähemmälle huomiollle. Näitä lajikkeita ovat mm. sauvignon gris, carmenere sekä malbec. Toki viljelemme myös alueellemme tyypillisempiä lajikkeita, kuten merlot’a, cabernet francia, sauvignon blancia ja semillonia.

Tuloksena uskon meidän saavan viininystäviä kiinnostavia viinejä, jotka kertovat alkuperästään ja maistuvat enemmän itse viiniltä. Parhaimmillaan tuotteemme viestivät sadonkorjuun ilosta ja sitoutumisestamme laatuun.
Juha Berglund
Isäntä, Château Carsin

 

 

Posted by Irina Baehr in Uutiset