Kertojat
•”Miguel de Cervantes”: I ja II osan esipuhe sekä muutamat kohdat joissa esiintyy minä
•Sidi Hamid Benengeli, arabialainen historioitsija, joka on ”syntyperänsä takia lähtökohtaisesti epäluotettava”
•Sidi Hamidin käsikirjoituksen kääntänyt morisko
•”Orjan tarinan” kapteeni Viedma
•Ainakin kolme muuta kertojaa
•Kehyskertomus ja sisäänrakennetut erilliskertomukset heijastavat itämaista kerrontaperinnettä (mm. ”Tuhat ja yksi yötä”)
Ensimmäinen nykyaikainen romaani
•Fiktiiviset henkilöhahmot, puhekieltä lähellä oleva dialogi
•Interteksuaalisuus: sisältää lainauksia ja piilolainauksia muista teksteistä
•Metafiktio: II osassa kirjan henkilöt keskustelevat I osan ilmestymisestä ja sen saamasta vastaanotosta
•Kirjallisuus itsetarkoituksena: ”sanoman” näennäisyys tai puuttuminen kokonaan
Totuuksien ja valheiden kaleidoskooppi
Totuuksien ja valheiden kaleidoskooppi
•Don Quijoten kirjoittamisen näennäinen tarkoitus tai ”sanoma”: senaikaisen kioskikirjallisuuden, ritariromaanien, teennäisyyden paljastaminen ja naurunalaiseksi tekeminen (näin väitetään esipuheessa)
•Todellisia teemoja — kenties: Filip II:n aikaisen Espanjan jäykkä valtiovalta ja tehoton armeija (Cervantes oli ammattisotilas), kirkollisen hierarkian suvaitsemattomuus, inkvisitio
•Mutta ennen kaikkea ja ylitse muun:
Kansallinen hysteria:
”veren puhtaus”
•710–1492 Espanja on muslimivaltio ja Córdoba islamin tärkeimpiä keskuksia maailmassa.
•Islamilainen Espanja (al-Ándalus) on uskonasioissa suvaitsevainen: juutalaiset ovat muslimihallitsijoiden tieteellisiä neuvonantajia, kristityt saavat harjoittaa uskontoaan, mutta maksavat veroa
•1492 (samana vuonna jolloin Amerikka ”löydetään”) muslimeille ja juutalaisille esitetään uhkavaatimus: kääntyminen kristinuskoon tai karkotus. Uskostaan kiinni pitäneet karkotetaan
•Kristinuskoon (vilpittömästi tai mukavuussyistä) kääntyneet muslimit = moriskoja
•Inkvisitio alkaa epätoivoisesti selvittää keiden kääntymys on aitoa ja ketkä ovat ”salajuutalaisia” tai ”salamuslimeja”
•Myös moriskot karkotetaan 1612
•Kautta teoksen: ”uuskristityt” vs. ”vanhakristityt”
DQ: miten tulkittu eri aikoina
•Aikalaiset ja käännösten lukijat 1700-luvun lopulle asti ja uudestaan Espanjassa Francon aikana: pääosassa komiikka ja ”kansanluonteen” kuvaus
•1800-luvun alkupuolella etenkin Ranskassa ja Englannissa aletaan DQ:ssa nähdä suuria inhimillisiä perusteemoja: realismi vs. idealismi; tätä ehkä sitten myös liioiteltiin
•DQ:n valtava menestys osittain erilaisten tekijöiden yhteensattumaa. DQ oli Cervantesin ”onnenkantamoinen”; C. oli yrittänyt ankarasti vakavan kirjallisuuden puolella, jopa hieman tosikkomaisesti. Menestys heikkoa eikä kirjallinen tasokaan huippuluokkaa
•Heikkoon menestykseen suivaantunut C. päätti kenties panna läskiksi ja tehdä omakohtaisiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa perustuvan kirjan piittaamatta ajan valtavirroista?
•Seurasi menestys, jollaista Cervantes ei itsekään ollut odottanut, mutta Lope de Vega ja muut kulttuurin vartijat yrittivät kaikin tavoin himmentää Don Quijoten mainetta ja suosiota
Cervantes – ”elämä ja teokset”
•Miguel de Cervantes (1547–1616)
Relevantteja tekijöitä C:n elämässä:
— luuseri, kulki vastoinkäymisestä toiseen
— kuninkaan ja hallituksen epäsuosiossa: C:n olisi oikeastaan pitänyt olla sotasankari, mutta hänet jätettiin valitsematta moniin hakemiinsa virkoihin
— todennäköisesti juutalaiskäännynnäisten jälkeläinen
— toimi viimeisinä vuosinaan huonolla menestyksellä veronkantajana ja kiersi La Manchaa ja Andalusiaa
— viisi vankeusvuotta orjana Algerissa (1775–1780) tutustuttavat Cervantesin islamilaisuuteen – hyvässä ja pahassa
— perimmältään DQ:ssa suhtautuminen ei-kristittyihin on ymmärtävää ja suvaitsevaa; suuren yleisön ja inkvisition mieliksi tekstissä on silti muutama rasistinen murjaisu
DQ: yhteys todellisuuteen?
•Don Quijoten henkilöhahmossa on todennäköisesti aineksia useammastakin Cervantesin aikana eläneestä henkilöstä.
•En un lugar de la Mancha, de cuyo nombre no quiero acordarme: maakunnan kaupungit ovat kiihkeästi kilpailleet siitä mikä niistä on se, jonka nimeä kertoja ei tässä viitsi mainita.
