Bär/Bähr -suku Suomessa

Bär/Bähr-suvun Suomessa olevat kolme sukuhaaraa muodostavat yhdessä reippaasti yli puolentuhannen lehvän sukupuun.  Sukuhaarojen esittelyn jatkeena esitetty
I sukupolvi
II sukupolvi
III sukupolvi

Nicolai Ernstin pojista syntyi kaksi sukuhaaraa.
Alavuden sukuhaara (A)
syntyi kauppias ja maanviljelijä Johan Adolf ”Jobben” Bähristä (1829-1896) .

Inhan sukuhaara (B)
syntyi hänen veljestään  ruukinpatruuna Ernst Julius Bähristä (1831-1901).

Ernst Frederikin pojasta,
olutmestari Frederik Carl Christian vanhemmasta (1841-1882) syntyi
Ruoveden sukuhaara (C).

Sukuseuran ensimmäinen sihteeri Elina Lehtonen kirjoittaa n.k. Sinisen Kirjan esipuheessa vuonna 1997 meidän saaneen esivanhempiemme perintönä ”ennakkoluulottomuutta, sisukkuutta, energisyyttä, luovuutta, toisista välittämistä ja hallittavaa kiivautta”.

I sukupolvi

(Nimen edessä olevien aakkosten määrä kertoo sukupolvien määrän, ensimmäinen A on kantaisä, sitä seuraava A = 1. lapsi, B= 2. lapsi, jne. Iso kirjain viittaa poikaan, pieni kirjain tyttöön. Viimeinen kirjain on henkilö itse. Järjetysnumero kirjainten jälkeen kuvaa kuinka mones [tunnettu] henkilö on suvussa.)

A/1.  JOHAN CHRISTIAN BÄR †
1. Henkilön tiedot

1765 – 22.01.1811 Kööpenhamina
Työmies, kirjanpitäjä, pakkahuoneen kirjuri, tavarakirjuri mm. Asiatiske
Companietissa ja ravintolanpitäjä (vaerdshusholder) Garnisonskirken vihittyjen
(copulerede) joukossa.  Johan morsiamineen mainitaan oikealla sivulla, jonne
saksalaisensen seurakunnan jäsenet on kirjattu. Sulhasen ammatiksi on merkitty
Schreiber.
V. 1801 perhe on asunut Christianshavnin korttelissa Enhomin bastionissa Langbro B nr. 389.
Viimeisin tunnettu osoite on Dronningensgade 4-6, Kööpenhamina.
Syyskuun 19. 1810, nelisenkuukautta ennen kuolemaansa Johan esitti
Stadshauptmanskabin todistuksnen, että hänet oli vapautettu sotapalveluksesta. Tanska
oli tuolloin sodassa Ruotsia ja Englantia vastaan. Sitä, että hän työmiestä ensin yleni varastokirjuriksi ia sitteni itsenäisesksi yrittäjäksi ravintola-alalla voitaneen pitää
merkkinä älykkyydestä ja tarmosta. Harvalukuiseen sivistyneistöön hän kuului luku- ja
kirjoitustaitonsa ansiosta.  Noin 46-vuotiaana  tämä suurperheen isä menehtyi  ”kramppiin”,  luultavasti  sydänkohtaukseen, jollaiseen hänen monen, etenkin
miespuolisen, jälkeläisensä  elämä on päättynyt.

2. Vanhemmat

Johan Christianin vanhemmista ei ole vielä tietoa, mutta tämä, kuten monet muutkin
puutteellisuudet yritetiään korjata tulevaisuudessa.

3. Puoliso

22.12.1797 Garnisonskirke, Kööpenhamina
Karen s. Schmith, 1769 –
Jäädessään leskeksi Karen oli 42-vuotias kuuden lapseni äiti. Lapsista vanhin oli 12-vuotias ja nuorin viiden kuukauden ikäinen. Tosin Elise-nimisestä tyttärestä  on vain perimlitieto. Olisi mielenkiintoista tietää, mistä Karen ammensi voiman ja
varallisuuden  kaikkien neljän poikansa kouluttamiseksi omana aikanaan kunnioitettuihin mestareiden ammatteihin. Tosin pojiltakin lienee vaadittu kuuliaisuutta ja kunnianhimoa.

4. Puolison vanhemmat

Karenin vanhemmat tuntemattomia

5. Lapset

1. AA Johan Jacob, kastettu 17.05.1798 Kööpenhamina –
2. AB Nicolai Ernst, 24.02.18 Kööpenhamina – 23.09.1857 Seinäjoki
3. Ac Nicoline Catherine Regine, 05.02.1803  Kööpenhamina – 02.03.1804 Kööpenhamina
4. AD Christian Lauritz, 24.06.1807 Kööpenhamina –
5. AE Ernst Frederik, 17.08.1810 Kööpenhamina – 1891 Töysä
6. Af Elise

II sukupolvi

AA/2.  BÄR,  JOHAN JACOB † EJT (= ei jälkeläisiä tiedossa)

1. Henkilö

Kastettu 17.05. 1798 Kööpenhamina – Chrtistianshavnin seurakunta, Vor Frelsers Kirke. Suutarimestari
Folketelling 1801 Christianshavns kvarter, Enhorns bastion ved Langebro, B, nr. 389. Frederikia Folketelling 1845 s. 438 Norgesgade nr. 556-557.

2. Vanhemmat

A /Johan Christian Bär, 1765 – 22.01.1811 Kööpenhamina,
Karen s. Schmith, 1769

3. Puoliso

13.11.1830 Frederikia Sogn 1830 osa ”Copulerede” nr. 175
Mette Dorthe s. Brandt kastettu l0.12.179I Mikaelinkirkossa Kööpenhaminassa

4. Puolison vanhemmat

Metten vanhemmista samoin kuin pariskunnan myöhemmistä  vaiheista ei tiedetä.

AB/3.  BÄHR,  NICOLAI ERNST †  

1. henkilö

24.02.1800 Kööpenhamina – 23.09.1857 Seinäjoki ( haud. Nurmoon)

Kastettu 14.03.1800 Vor Frelsers-kirkossa. Kirkebog for Vor Frelsers Menighed paa  Christianshavn, nr2, 1759-1800. Protocol over Födte og Döde. Den 14. Martii 1800. Folketelling 1801, Christianshavns kvarter, Enhorns bastion ved Langebro, B, nr.389. Asukkaat: Johan Christian , Johan Jacob, Nicolay Ernst Bär ja Karen Schmith. Vor Frelsers Kirkes Confirmations Protocol fra 1814 till 1829 s. 4 ear  1814.

Tynnyrimestarin kisälli muuttaessaan Suomeen 27.12.1827. Patruuna Gustaf Adolf Wasastjerna kutsui hänet työnjohtajaksi omistamansa Östermyran (Seinäjoen ) ruutitehtaan tynnyriosastolle. Tanskassa hän lienee viimeksi asunut Skaelskörin kaupungissa. Nurmon kirkonkirjoissa hänen ammattinsa on tunnbindare ja fabriqueur. Jonkin aikaa Suomessa asuttuaan hän lisäsi nimeensä h-kirjaimen. Solmittuaan avioliiton Jernbergin sisarusten kanssa Wasastjernasta ja Nicolai Ernstistä tuli langokset, mikä oli omiaan nostamaan viimemainitun sosiaalista asemaa.

Vanhasta dagerrotypiasta jäljennetyssä valokuvassa Nicolai Ernstillä on kipparin parta. Hänellä  on hieman käyrä nenä ja säännölliset piirteet. Tytär Augusta, avokaulaisessa puvussaan, on kuvassa isänsä oikealla puolella katsojasta lukien. Nicolai Ernst kuoli lavantautiin vain 57-vuotiaana ja hänet on haudattu Nurmoon.

Lauri Kallialan kunnostuttama hautakivi on Tallrothien sukuhaudan vieressä. Olisi toivottavaa, että jälkeläiset  myöhemminkin  tästä  muistomerkistä huolehtisivat!

2. Vanhemmat

A/ Johan Christian Bär, 1765 – 22.01.1811 Kööpenhamina, ravintolaptäjä
Karen s. Schmith, 1769

3. Puoliso

28.11.1828
Sofia Elisabeth s. Jernberg , 12.03.1802 Laihia – maalisk. 1881 (haud. Alavudelle)

Leskeksi jäätyään Sofia asui vuoroin poikansa Ernst Juliuksen luona Inhassa, vuoroin toisen poikansa Johan Adolfin luona Alavudella. Hän lienee ollut tarmokas, erityisesti siistimisintoinen, helposti pahastuva ja murjottamiseen taipuvainen. Hänet on haudattu miniänsä ja tämän tyttären kanssa Alavuden hautausmaalle Stenbäckien sukuhaudan viereen.

4. Puolison vanhemmat

Adolf Jernberg 05.07.1775 Isokyrö – 17.09.1812 Laihia, nimismies
Catharina Christina s. Bäck, 30.01.1770 Nykarleby – 23.09.1843 Laihia

5. Lapset

  1. ABA Johan Adolf , 12.06.1829 Seinäjoki – 18.03.1896 Helsinki
  2. ABB Ernst Julius, 23.07.1831 Seinäjoki – 05.12.1901 Veteli
  3. ABC Fredrik Christian, 1833 Seinäjoki -1853 Seinäjoki
  4. ABd Augusta Charlotta, 26.09.1835 Seinäjoki – 10.05.1868 Seinäjoki
  5. ABE Karl Gustaf , 24.01.1838 Seinäjoki – 03.05.1863 Alavus
  6. ABF Nikolai Edvard, 21.07.1839 Seinäjoki – 10.1867 Ähtäri
  7. ABG August Alfred, 10.05.1843 Seinäjoki – 27.05.1843 Seinäjoki

Ac/4. BÄR, NICOLINE CATHRINE REGINE † EJ 

1. henkilö
05.02.1803 Kööpenhamina – 02.03. 1804 Kööpenhamina

Kastettu 25.02.1803 Vor Frelsers Sogn

Rigsarkivet: Vor Frelsers Kirkes Liig Protocol 3/5 1789 – 24/11 1813, aar 1804, nr. 25. Nicoline Baehr.

2. vanhemmat
A/ Johan Christian Bär, 1765 – 22.01.1811 Kööpenhamina Pakkahuoneen kirjuri

Karen s. Schmith, 1769

AD/5. BÄR,  CHRISTIAN LAURITZ † EJ

1. henkilö

24.06.1807 Kööpenhamina –

Kastettu 15.06.1807 Vor Frelsers Sogn.
(Virheellinen kaste- tai syntymäpäivä/ kommentti: Marketta Koivisto.)
Landsarkivet for Sjelland: Daabsprotocol for Vor Frelsers Kirke paa Christianshavn aar 1797-1813, s. 134.

Maalarin kisällinäyte 1826. Julistettiin Skaelskörin kaupungin porvariksi ja maalarimestariksi 28.05.1838.

Borgerskabsregister for Skaelskör 1662-1843: Register  over udtagne og opsagde Borgerskaper s. 4. (Christian Lauritz Baer).

Skaelskörin kirkkoherralle nimi Bär oli täysin tuntematon vuonna 1995. Yli satavuotiaat kirkonkirjat on tallennettu Landsarkivetiin Kööpenhaminassa, jossa olisi vielä runsaasti sukuhistoriaamme *.

2. Vanhemmat

A/ Johan Christian Bär, 1765 – 22.01.1811 Kööpenhamina Ravintolanpitäjä

Karen s. Schmith, 1769 –

AE/6. BÄR,  ERNST FREDERIK †

1. henkilö

17.08.1810 Kööpenhamina – 1891 Töysä

Rigsarkivet: Folketelling, Köpenhavn 1855, Christianhavs  kvarter nr. 2, s.353, Store Torvegade nr. 378. Talon omistaja A. Schött. Asukkaat: Ernst Frederik, Frederik Carl Christian ja Nikolai Ernst Bär sekä Karoline Haeslund.

Kööpenhaminan kuninkaallisen teatterin puuseppä. Muutti vaimoineen vanhuudenpäiviään  viettämään poikiensa, lähinnä Nikolai Ernstin, luo Suomeen. Marketta Sartan hallussa on Ernst Frederikin tekemät pyöreäkäsinojainen, sekatyylinen sohva ja ”klaffipiironki”. Samassa paikassa on myös tallella valkopartaisen ja – hapsisen Ernst Frederikin ja hänen valkohilkkaisen vaimonsa kuvat.

2. Vanhemmat

A/ Johan Christian Bär, 1765 – 22.01.1811 Kööpenhamina Ravintolanpitäjä
Karen s. Schmith, 1769 –

3. Puoliso

Karoline s. Haeslund, 28.03.1810 Saeby – kuollut ilmeisesti Töysässä.

Kastettu 06.05.1810 kotona Fredrikshavnin eteläpuolella olevassa Saebyssä. Kirkonkirjoista löytyi Karolinelle veli vaimoineen ja kaksine poikineen, vanhemmat ja isän kolme sisarta, isän vanhemmat ja isänäidin vanhemmat. Isänisä feldbereder (vällyntekijä) Jens Sörensen on oletettavasti tullut Saebyhyn etelämpänä, lähellä Randersin kaupunkia olevasta Haeslundista ja ottanut kotipaikkansa nimen liikanimekseen. Karoline Haeslund vuodelta 1810 oli hyvin helppo löytää  tässä – senien ja  -dattereiden maassa.

4. Puolison vanhemmat

Herman Christian Jensen Haeslund kastettu 04.01.1771 Saeby – 30.06.1824 Saeby Vällyntekijä , kuten isänsäkin.
Karen Johansdatter

5. Lapset

  1. AEA Frederik Carl Christian vanhempi, 20.08.1841 Kööpenhamina – 27.11.1882 Ruovesi
  2. AEB Nikolai Ernst, 15.02.1843 Kööpenhamina – 30.10.1907 Töysä.
  3. AEc2 (2=kasvatti/adoptoitu)  Karoline Wilhelmine Hansen, 1849-

Af/7. BÄR,  ELISE  † EJ 

1. henkilö

Mainitaan Kaarlo Julius Kallialan sukukirjassa vuodelta 1961 sivulla 5. Etsitty viimeksi 47/19.

1995 Kööpenhaminan Landsarkivetista kirjasta Vor Frelsers Sogn födte 1797-1813 Elise voi olla jommankumman lapsi ajalta ennen avioliittoa. Muutaman tunnin tutkimisella asia ei valjennut.

2. vanhemmat

A/ Johan Christian Bär, 1765 – 22.01.1811 Kööpenhamina, ravintolanpitäjä
Karen s. Schmith, 1769 –

III sukupolvi

ABA/8. BÄHR,  JOHAN ADOLF  (JANNE TAI JOBBEN) †

1. henkilö

12.06.1829 Seinäjoki – 18.03.1896 Helsinki

Jobben oli pienikokoinen, mutta omasi suunnattomat ruumiinvoimat, joista perimätieto kertoo ällistyttäviä tarinoita. Granit-Ilmoniemen ”Sukukuvastossa” on kuva J.A.Bähristä ja hänen ensimmäisestä vaimostaan Karolinasta.

Aloitettuaan työnteon isänsä työpajoissa Jobben yleni 22-vuotiaana konttoristiksi Seinäjoen ruutitehtaalla. Vuoden 1860 kirkonkirjoissa hänet mainitaan konttoristina ja neljä vuotta myöhemmin maakauppiaana. Lapualla hän omisti Tynjälän talon. Muutamaa vuotta myöhemmin hän muutti Alavudelle Röyskön sotilasvirkatalon vuokraviljelijäksi. Hän rakennutti rappioituneelle tilalle komean kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Hän toimi myös kauppiaana. Katovuosien 1866-1867 seurauksena perheen taloudellinen tila heikkeni. Karolina-rouvan tiedetään koettaneen hankkia tuloja perheelle kirjoittamalla öisin erään tuomarin papereita. Tilanne jatkoi heikkenemistään ja äidin kuollessa 1875 perhe hajaantui siten, että neljä nuorinta tytärtä otettiin kasvateiksi eri perheisiin. Perheen hajoaminen oli tietysti traagista, mutta jokainen lapsi sai hyvän kodin.

Vuoden kuluttua näistä tapahtumista Jobben avioitui leipurina vaurastuneen leskirouva Fanny Neppenströmin kanssa. Seuranneessa vararikossa kumpikin aviopuoliso menetti omaisuutensa.

Perhe muutti Jyväskylään 06.07.1883. Fanny-rouva oli tarmokas ja ympäristönsä suosima, mutta sukulaisten kesken kovin särmikäs, niin että hän joutui epäsopuun niin miehensä kuin myöhemmin poikansa Göstankin kanssa. Puolisot muuttivat erilleen asumaan. Jobben eli vanhoilla päivillään vaikeissa taloudellisissa oloissa murtuneena miehenä elettyään väkevästi ja vaihdellen toimialaa, milloinkaan täyttä tyydytystä saamatta.

Oleskellessaan poikansa Alfonsin luona Jobben sai tuberkuloositartunnan, jonka seurauksena hän kuoli 67-vuotiaana. Viimeiset elinvuotensa hän asui Helsingissä parantumattomien sairaitten hoitolassa, joka oli vastapäätä Diakonissalaitosta. Paikan siellä hänelle kustansi vävy Josef Stenbäck.

Jobben Bähr on Alavuden sukuhaaran kantaisä.

2. Vanhemmat

AB/ Nicolai Ernst Bär, 24.02.1800 Kööpenhamina – 23.09.1857 Seinäjoki, tynnyrimestari, tehtailija
Sofia Elisabeth s. Jernberg, 12.03.1802 Laihia – 03.1881

3. Puoliso

I  27.12.1855
Karolina (Liina) Elisabeth s. Grönfors, 05.07.1831 Vaasa – 13.04.1875 Alavus

II 12.11.1876
Fanny Emilia Neppenström s. Ingman, – 31.12.1927 Jyväskylä

4. Puolison vanhemmat

I Josef Stenbäck, 27.01.1800 – 11.10.1852, Vaasan hovioikeuden asessori
Äiti edellä mainitun, luultavasti närpiöläinen, taloudenhoitaja

II Gustaf Henrik Ingman, 1799 – 1842, Kauhavan kappalainen
Fredrika Christina s. Bäckvall, 1806 – 1882

5. Lapset
I

  1. ABA_A Ernst Johan Alfons, 25.10.1856 Seinäjoki – 26.09.1888 Lappeenranta
  2. ABA_B Karl Edward Waldemar, 04.04.1858 Seinäjoki – 04.06.1859 Seinäjoki
  3. ABA_c Sofia Evelina, 23.01.1860 Seinäjoki – 15.01.1922 Viipuri
  4. ABA_d Anna Augusta, 25.07.1862 Seinäjoki – 10.03.1949 Helsinki
  5. ABA_e Mathilda Elisabet Rosina, 01.07.1864 Seinäjoki – 19.06.1865 haud. Lapualle
  6. ABA_f Wivi Katharina, 19.12.1866 – kuoli pienenä
  7. ABA_g Elli (Ellen) Maria, 25.02.1868 Alavus – 22.06.1949 Vaasa
  8. ABA_h Edith Johanna, 14.06.1870 Alavus – 05.08.1948 Virrat
  9. ABA_i Signe Karolina, 16.06.1872 Alavus – 12.06.1873 Alavus
  10. ABA_j Pikku Julia (Lilli), 27.06.1874 Alavus – 26.08.1953 Kerimäki

II

  1. ABA_K Gustaf Adolf (Gösta/Poju), 07.12.1878 Alavus – 09.11.1914 Sahalin

 

ABB/9.    BÄHR, ERNST JULIUS  †

1. henkilö

23.07.1831 Seinäjoki – 05.12.1901 Veteli

E.J. Bähr kävi Vasa Högre Elementdrskolaa ainakin vuonna 1843. Häntä ei kuitenkaan mainita koulun matrikkelissa (L.L. Lauren, Vasa Trivialskola). Missään tapauksessa hän ei näytä käyneen koulua loppuun, sillä jo seuraavana vuonna, vain 13-vuotiaana, hän ryhtyi Seinäjoen ruutitehtaan konttoriharjoittelijaksi ja tuli konttoriapulaiseksi (bokhållare) noin vuoden kuluttua.

Vajaan 19 vuoden iässä, siis alaikäisenä, hän meni naimisiin patruuna Wasastjernan takuulla itseään lähes 7 vuotta vanhemman Anna Lindrothin kanssa (alkuperäisen tekstin mukaan ei löydy selitystä oliko Anna Lindroth esim. Wasastjernan käly). Samoihin aikoihin hänelle uskottiin serkkunsa Gustaf August Wasastjernan y.m. omistaman Kiimingin rautaruukin (Karstulassa) isännöitsijän toimi. Vuonna 1856 hän muutti Inhan (alk. Gustafsforsin ) rautaruukin hoitajaksi.

Inhan ruukki valmisti menestyksekkäästi järvimalmista rautaa lähiseudun tarpeisiin. Upporikas Wasastjerna teki vararikon suurten liikeyritysten epäonnistumisen vuoksi. Pakkohuutokaupassa 15.07.1870 osti ruukin maineen (77 tynnyrinalaa), sahoineen ja myllyineen oluttehtailija Christian v.Bär. Uusi omistaja myi 17.09.1872 puolet ruukista serkulleen Ernst Julius Bährille, joka otti vastatakseen puolesta ruukin veloista.

Ensimmäiset parikymmentä vuotta olivat E.J.Bährin perheen onnellisinta aikaa. Inhassa heidän käytössään kauniin virran rannalla oli tavattoman komea kaksikerroksinen talo. Kummassakin kerroksessa oli kymmenen huonetta, joskaan yläkertaa ei laitettu asuttavaan kuntoon.

Tehdastoiminta menestyi aluksi hyvin. Myöhemmin tulokset vähitellen heikkenivät, osaksi varmaan siksi, että raudan valmistus järvimalmista yhä heikommin kykeni kilpailemaan muiden valmistustapojen kanssa, osaksi siksi, että lähellä olevista järvistä malmi loppui. Albin Wasastjerna osti 1879 Ernst Juliukselta tämän osuuden. Viimemainitun taloudellinen tilanne johti 1881 vararikkoon, jolloin kuitenkin saamamiehet saivat kaikki saatavansa takaisin.

Tämän jälkeen E.J.Bähr oli Ahlström-yhtiön Kauttuan rautatehtaan isännöitsijänä. Tehdas oli rappiolla. E.J.Bähr sai tuotannon huomattavasti lisääntymään, mutta kun taloudellinen tulos ei heti ensimmäisenä vuonna ollut tyydyttävä, sanottiin hänet irti. Tämän jälkeen hän ryhtyi Maalaisten Paloapuyhtiön Laukaan piirin asiamieheksi ja muutti 1882 Jyväskylään.

E.J. Bähr oli luonteeltaan hiljainen, hyväntahtoinen ja huumorintajuinen, mutta joskus kiivas. Erityisesti hän harrasti hyvää järjestystä. Ennen vararikkoa hän sairasti 17 vuotta vatsahaavaa tai mahakatarria, jota hän paransi pellavansiemenillä. Vuonna 1865 perhettä kohtasivat raskaat surut kun he ensin tammikuussa menettivät keuhkokuumeeseen 2-vuotiaan pojan, ja seuraavana kesänä tulirokkoon ja kurkkumätään kolmen viikon sisällä yhden tyttären ja kolme poikaa, iältään 3 ̶11 -vuotiaita.

Ollessaan tyttärensä Julian luona tämän Naimi-tyttären häissä Ernst Julius sairastui keuhkokuumeeseen, joka mursi hänen voimansa ja, josta hän ei koskaan täysin toipunut. Pari vuotta hän vaimoineen asui Julian luona Vetelin pappilassa, jossa kuoli 1901.

Ernst Julius Bähr on Inhan sukuhaaran kantaisä.

2. Vanhemmat

AB/ Nicolai Ernst Bähr, 24.02.1800 Kööpenhamina – 23.09.1857 Seinäjoki, tynnyrimestari, tehtailija
Sofia Elisabeth s. Jernberg, 12.03.1802 Laihia – .03.1881

3. Puoliso

26.12.1849 Anna Lovisa (Louise) s. Lindroth, 12.09.1824 Vaasa – 04.06.1910 Ähtäri

Isän kuollessa Anna oli 6-vuotias. Onneksi perheellä oli oma talo Vaasassa ja isän äiti, tarmokas Beata Lärka, talontytär Mustasaaren Bölestä, asui samassa talossa. Anna oppi jo lapsena lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Myöhemmin hän toimi kotiapulaisena varakkaissa vaasalaisperheessä kuten Hägglundeilla ja Willebrandeilla. Ennen naimisiin menoaan hän oli ”hushållsmamsellina ” hoitamassa vanhaa Wasastjernaa tämän kuolintaudissa.

K.J. Kalliala muistaa suomeakin puhuneen mummunsa olleen lyhyehkön, ei kauniin, mutta olennoltaan tavattoman sydämellisen, vilkkaan ja hilpeän. ”Laskettaessaan yli kivien ja kantojen” hän teki hupaisia kielivirheitä. Ruukinpatruunan suuren talouden päänä hänen uutteruutensa ja neuvokkuutensa ovat olleet vertaansa vailla. Hän on ollut hyvin vieraanvarainen ja köyhille erittäin antelias.

4. Puolison vanhemmat

Johan Petter Lindroth, 10.04.1792 Vaasa – 06.07.1830 Marseilles, merimies, kuoli jonkinlaiseen ruttotautiin ja haudattiin Marseillesin edustalle.
Katharine Johansdotter, 05.08.1797 Närpiö – Virrat

5.

Kuolleena syntynyt tytär, 02.10.1850

  1. ABB_a Julia Nanny Sofia, 07.10.1851 Karstula – 09.09.1931 Mänttä
  2. ABB_B Ernst Christian Alfred, 11.03.1854 Mänttä – 08.07.1865 Ähtäri
  3. ABB_C Karl Johan, 21.02.1856 Mänttä – 17.06.1865 Ähtäri
  4. ABB_d Hilma Catharina Charlotta, 21.06.1858 Ähtäri – 19.09.1940 Rauma
  5. ABB_e Hulda Louise Augusta, 27.12.1860 Ähtäri – 30.06.1865 Ähtäri
  6. ABB_F Richard Edvard Julius, 19.12.1862 Ähtäri – 22.06.1865 Ähtäri
  7. ABB_G Ernst August Emil, 30.11.1864 Ähtäri – 15.01.1865 Ähtäri
  8. ABB_h Aina Ines Emilia, 22.08.1866 Ähtäri – 14.04.1940 Helsinki
  9. ABB_I Edvin Ossian, 23.08.1872 Ähtäri – 13.12.1951 Jyväskylä

ABC/10. BÄHR,  FREDRIK CHRISTIAN   † EJ

1. Henkilö

1833 Seinäjoki – 1853 Seinäjoki
Toimi Kuortaneella henkikirjoittaja Larickin apulaisena. Kuoli 20-vuotiaana kiitävään keuhkotautiin.

Naimaton

2. Vanhemmat

AB/ Nicolai Ernst Bähr, 24.02.1800 Kööpenhamina – 23.09.1857 Seinäjoki, tynnyrimestari, tehtailija
Sofia Elisabeth s. Jernberg, 12.03.1802 Laihia – 03.1881

ABd/ 11.  BÄHR, AUGUSTA CHARLOTTA  † EJ 

1. Henkilö

26.09.1835 Seinäjoki – 10.05.1868 Seinäjoki

Emännöitsijä serkkunsa Gustaf August Wasastjernan Nygård-nimisellä tilalla Seinäjoella.

Kuoli 35-vuotiaana verensyöksyyn, joka arvattavasti johtui keuhkotuberkuloosista. Naimaton

2. Vanhemmat

AB/ Nicolai Ernst Bähr, 24.02.1800 Kööpenhamina – 23.09.1857 Seinäjoki, tynnyrimestari, tehtailija
Sofia Elisabeth s. Jernberg, 12.03.1802 Laihia – 03.1881

 

ABE/ 12. BÄHR,  KARL GUSTAF  † EJ 

1. Henkilö

24.01.1838 Seinäjoki – 03.05.1863 Alavus

Asui Alavudella nimismies E.G.luona tämän apulaisena ja oli kihloissa tämän tyttären kanssa. Morsian Rosa oli syntynyt 25.10.1843. Häät piti vietettämän 06.06.1863, mutta sulhanen kuoli edellisen toukokuun alussa kiitävään keuhkotautiin.

2. Vanhemmat

AB/ Nicolai Ernst Bähr, 24.02.1800 Kööpenhamina – 23.09.1857 Seinäjoki, tynnyrimestari, tehtailija,
Sofia Elisabeth s. Jernberg, 12.03.1802 Laihia – 03.1881

 

ABF/ 13. BÄHR, NIKOLAI EDVARD   † EJ 

1. Henkilö

21.07.1839 Seinäjoki –   .10.1867 Ähtäri

Maakauppias Alavudella. Teki vararikon, jonka jälkeen hän turvautui veljeensä Ernst Juliukseen, viettäen aikaansa ahkerana kalamiehenä, surren epäonnistunutta elämäänsä ja sitä, että hänen vaimonsa oli konkurssin jälkeen hänet kokonaan hylännyt. Hän kuoli keuhkotautiin sairastettuaan yhden viikon.

2. Vanhemmat

AB/ Nicolai Ernst Bähr, 24.02.1800 Kööpenhamina – 23.09.1857 Seinäjoki, tynnyrimestari, tehtailija
Sofia Elisabeth s. Jernberg, 12.03.1802 Laihia – 03.1881

3. Puoliso

Henrika Wilhelmina (Mimmi) s.Westerstrand 15.10.1844 Kuortane tai Alavus –
Eronnut 1867

Avioliiton mentyä hajalle Mimmi Bähr muutti Helsinkiin ja oli senaatin valtionvarain toimituskunnassa ensin puhtaaksikirjoittajana ja sitten arkistonhoitajana. Hän omisti hyvin menestyvän  liikkeen  Ab. M. Bähr Oy , joka toimitti kouluille  kaunokirjoitusvihkoja ja yleisölle patentoituja mustekynän kuivaimia.

Avioliitosta ei syntynyt lapsia eikä Mimmi Bähr myöhemminkään mennyt naimisiin.

4. Puolison vanhemmat
Gustaf Westerstrand Alavuden nimismies
Anette s. Åberg

 

ABG/14.  BÄHR, AUGUST ALFRED  † EJ  

1. Henkilö

10.05.1843 Seinäjoki – 27.05.1843 Seinäjoki,  kuoleman syy ”magref”.

2. Vanhemmat

AB/ Nicolai Ernst Bähr, 24.02.1800 Kööpenhamina – 23.09.1857 Seinäjoki, tynnyrimestari, tehtailija
Sofia Elisabeth s. Jernberg, 12.03.1802 Laihia –  .03.1881

AEA/15. BÄR, FREDERIK CARL CHRISTIAN VANHEMPI  †

1. Henkilö

20.08.1841 Kööpenhamina – 27.11.1882 Ruovesi

Olutmestari, lienee tullut 1861 Suomeen (merkintä Seinäjoen kirkonkirjoissa). Vuonna 1855 hänen tiedetään vielä olleen Tanskassa.

Jalmari Niemen teoksessa Suomen panimoteollisuuden vaiheita sivulla 31 kerrotaan, että 1859 perustettiin Seinäjoelle G. Wasastjernan olutpanimo. Voi arvailla, että Wasastjerna on kutsunut tehtaalleen äidinpuoleisen serkkunsa E.J.Bährin isänpuoleisen serkun Christian v. Bärin. Viimemainittu avioitui Seinäjoella 1866 Sofia Grönforsin kanssa. Tämän sisar puolestaan oli naimisissa Johan Adolf Bährin kanssa. Tiivis sisarusten, serkusten ja langosten ketju Bärien, Wasastjernojen,Grönforsien (Stenbäckien) ja Jernbergien kesken oli muodostunut Suomeen.

Kuten edellä on kerrottu, Christian v. Bär osti pakkohuutokaupasta maineen, myllyineen ja sahoineen Inhan ruukin, josta parin vuoden päästä myi puolet Ernst Julius Bährille. Seitsemän vuotta myöhemmin tämä puolestaan myi osuutensa, sillä Christian v. ilmoittaa kirjeessään Furuhjelmille 20.03.1879 (VA. vol.85), että ruukin silloin omistivat hän ja Gustaf Albin Wasastjerna. He myivät ruukin 30.04.1881 ruotsalaisille vuori-insinöörille. Christian vanhemman 11 vuotta kestänyt aika ruukinpatruunana oli päättynyt.

Jo vuonna 1875 tai 1876, lasten syntymäpaikoista päätellen, perhe lienee muuttanut Ruovedelle, Ajostaipaleen kylään, Vilppulan oluttehtaalle. Kirkonkirjoista löytyy vuosiluku 1878. Tuolloin Christian v. oli vielä Tanskan kansalainen. Perimätiedon mukaan hän pani alulle Vilppulan olutpanimon ja toimi sen johtajana. 1884 panimon omistajana mainitaan A.Aminoff. Panimossa työskenteli 7 henkeä ja se tuotti 18650 kannua olutta vuodessa, rahalliselta arvoltaan 11190 markkaa.

Ensimmäisen avioliiton kaksi  nuorinta  lasta on merkitty Ruovedellä syntyneiksi. Äiti menehtyi nähtävästi lapsivuoteeseen. Kahdeksasta lapsestaan hän oli saattanut tuonen kehtoon kolme, vanhimmaisen ja nuorimmaisen vain vähän ennen kuolemaansa. Viiden, alle 10-vuotiaan lapsen ”yksinhuoltajaksi” jäänyt Christian v. solmi vuoden suruajan jälkeen  avioliiton Maria s. Gelanderin kanssa. Mainittakoon, että Marian äiti ja tynnyrimestari Nicolai Ernst Bährin vaimo olivat sisaruksia. Uuteen liittoon syntyi 3 lasta, nuorin samana päivänä kuin isä haudattiin, joten Maria ei voinut osallistua miehensä hautajaisiin. Hän jäi yksin kahdeksan lapsen kanssa, joista vanhin oli 13-vuotias. John ja 11-vuotias Ivar lähetettiin Tampereelle, Augusta ja Selma setänsä Nikolain luo Töysään, jonne Kristiankin saapuu rippikoulun käytyään.

Miehuutensa vuosina Christian vanhemman mainitaan olleen pontevan, keskimittaisen ja pyylevän.

Valokuvien perusteella hänen voi päätellä olleen omanarvontuntoinen, hyvin pukeutunut herra.

Christian vanhemman jälkeläiset muodostavat Ruoveden sukuhaaran.

2. Vanhemmat

AE  Ernst Frederik Bär, 17.08.1810 Kööpenhamina – 1891 Töysä Puuseppä

Karoline s. Haeslund, 28.03.18 10 Saeby – Töysä

3. Puoliso

I  04.10.1866

Sofia Charlotta s. Grönfors, 15.11.1833 Vaasa – 22.01.1878 Ruovesi

Valokuvat paljastavat Sofian uupuneen lapsirunsauden taakan alle ja hän kuolikin lapsivuoteeseen.

Parina viimeisenä elinvuotenaan häntä oli auttamassa sisarentytär Evelina Bähr.

II  .01.1879

Maria Louise (Louisa) s. Gelander. 05.04.1842 Jurva – 13.08.1923 Virrat.

Veljet järjestivät leskeksi jääneen Marian harjoittelijaksi Ruoveden postitoimistoon. Seuraavana vuonna, 1883,Virroille avattiin postitoimisto, jonka I hoitaja Mariasta tuli ja perhe muutti sinne. Hän jatkoi työtään, kunnes nuorin tytär Anna valmistui postinhoitajaksi.

4. Puolison vanhemat

I

Josef Stenbäck, 27.01.1800 – 11.10.1852

Vaasan hovioikeuden asessori
Äiti yllämainitun taloudenhoitaja Grönfors, mahdollisesti Närpiöstä

II

Michelson Gelander, lukkari

5. Lapset

I

AEA_a Karolina Katarina, 19.08.1867 Seinäjoki – 04.01.1878 Ruovesi

  1. AEA_B Ernst John Waldemar, 02.05.1869 Seinäjoki – 03.08.1936 Virra
  2. AEA_C Onni Carl Christian, 30.04.1870 Seinäjoki – 19.09.1870 Seinäjoki
  3. AEA_D Karl Ivar, 08.06.1871 Seinäjoki – 13.12.1939 Tampere
  4. AEA_e Augusta Sofia, 30.06.1873 Seinäjoki – 14.04.1948 Virrat
  5. AEA_f Selma Matilda, 06.01.1875 Seinäjoki – 31.10.1954 Virrat
  6. AEA_G Karl Kristian n., 16.02.1876 Ruovesi – 16.06.1935 Virrat
  7. AEA_H Oskar Alfred, 25.08.1877 Ruovesi – 02.09.1877 Ruovesi

II

  1. AEA_i Lempi Maria, 14.10.1879 Ruovesi – 08.12.1956 Virrat
  2. AEA_J Karl (Kaarlo) Fredrik, 05.12.1880 Ruovesi – 01.03.1936 Karkku
  3. AEA_k Anna Elvira, 09.12.1882 Ruovesi – 26.12.1947 Virrat

 

AEB/ 16. BÄR, NICOLAI ERNST  †  

1. Henkilö

15.02.1843 Kööpenhamina – 30.10.1907 Töysä

Alunperin setänsä täysi kaima, kunnes tämä lisäsi sukunimeensä h-kirjaimen. Suomeenmuuttovuodesta ei ole täyttä varmuutta, mutta 1889 hän sai täällä kansalaisoikeudet.

Koskenniskan oluttehtaan osakas ja Mähösen tilan isäntä Töysässä. Christian-veljen täysorvoiksi jääneistä lapsista Mähösessä ovat asuneet Augusta, Selma ja Kristian.

2. Vanhemmat
AE/  Enrst Frederik Bär, 17.08.18 10 Kööpenhamina – 1891 Töysä, puuseppä
Karoline s. Haeslund, 28.03.1810 Saeby –

3. Puoliso

.07.1876 Tanskassa Karin Maria (tant Mari) s. Jensen, 06.02.1842 Tanska – 16.03.1920 Alavus

4. Puolison vanhemmat

Karinin vanhemmista emme tiedä mitään.

Karinin tiedetään sukuloineen Tanskassa useaankin otteeseen. Mukana on ainakin kerran ollut Christian vanhemman Augusta -tytär

5. Lapset

  1. AEB a Anna Karolina, 16.02.1883 Töysä – 21.09.1885 Töysä

 

 

Villasukkia tilattavissa! Klikkaa kuvaa!

koko 34-35